Alfabbs.fi

Cusumano Merlot

Suussa tuntuu aluksi upea paahdettu mispelin marja ja vanha luumu, sen jälkeen sakariston öljytty parketti, antikvariaatin vaha ja unohdettu hedelmäkellari. Loppuhuipennuksena tuntuu, kuin imisi suolamessa uitettua tammenlastua. Todelliselle viinintuntijalle elämys on liikuttavan ikimuistoinen.

Ei no, viini oli hyvää muttei ihan noin hyvää.

Arvostelu oli kyllä suora lainaus Sokalin sarjakuva-albumista Valkokaulusjuomari. Niitä Ankardon toilailuja.

tämä ollut jo esillä?

http://www.afra.it/vini.htm

Ferrari Brut

Melko miellyttävä kuohuviini, joskin hinnakas. Muutaman kolikon lisäsijoituksella saa Blondel Brut Carte d'Or -sammppista, jonka mieluummin valitsen tuosta hintaluokasta.

QV:n tuloa meille juhlittiin Ferrarilla ja tulevatkin autohankinnat on tarkoitus juhlistaa samalla kuohiksella

Tuolla aiemmin oli puhetta korkkiviasta. Tässä linkki, jossa kerrotaan kierrekorkista, käykääs katsomassa

https://www.bonnydoonvineyard.com/

Ja video on siellä sitten Enter - Learn Our Ways - Watch Vive le Screwcap!

Nyt kun tämä aihe taas oli pinnalla, niin pitääpä muistaa kehua Gajan tuotteita. Kaikki punaiset mitä olen herralta maistaneet ovat olleet asteikolla erittäin hyvä - loistava, jopa huonompien vuosikertojen viinit. Gajan Barbaresco Sori San Lorenzo 1986 on yksi parhaista punaviineistä mitä olen ikinä juonut.

Myös valkoiset ovat hyviä, miellyttävät erityisesti tammisen chardonnayn ystävää. Rossj-Bass chardonnay on vielä kohtuullisen järkevissä hinnoissa, mutta Gaia & Rey:stä pyydetään jo ihan liikaa, vaikka onkin varmaan Italian parhaita valkoviinejä.

Ja kuten Savo edellä totesi, ei ole Italian kuohuvista kilpailemaan halvankaan samppanjan kanssa, niin se vaan on, että siellä Ranskan kolkalla tehdään parhaat kuohuvat. Gt:n saapumista perheenjäseneksi tuli siis juhlittua ehkä hiukan vääräoppisesti ranskalaisella juomalla. Dom Ruinart 1990 oli aivan loistava samppanja, ja erityisesti lämmitti mieltä miettiä mitä sellaisesta saisi nykyään maksaa (jos enää mistään löytääkään), kun tuli se aikanaan ostettua hyvinkin edukkaasti Galeries Lafayettestä.

Mun matkaan ei kyllä ikinä tartu italialaisia viinejä, oon kai niin rutinoitunut kävelemään siihen Chile/Argentiina-osastolle

Täytyykin oikein ottaa asiakseen että seuraavalla kerralla testaan jotain täällä hyväksi todettua.

Vittorio toivoi vinkkejä joulupöydän viineistä tänne, joten yritän nyt jotain keksiä. Sinänsä menee vähän OT, koska kaikki eivät suinkaan ole italialaisia...

Eli aperitiiviksi samppanjaa (esim. joululahjaketjussa mainittu Charles Heidsieck Brut Reserve, alkon nro 564737, 35,90€ tai Billecart-Salmon Brut Réserve, 548517, 32,90€).

Alkupalat joulupöydässä ovat usein aika etikkaisia kaloja, rosollia tai muuta vastaavaa, joten niille on hankala löytää hyvää viinikumppania. Silleille ja muille maustekaloille snapsia, vaikkapa Marskin Ryyppyä huurteisena ja päälle olutta (esim. uutta Lapin Kullan Talvea). Jos välttämättä haluaa kokeilla viiniä näiden kanssa, niin ainoa, jonka uskon pärjäävän on erittäin tuhti (ja kallis) samppanja, Krug Grande Cuvee (ei ollut enää Alkon perusvalikoimassa, mutta isommissa myymälöissä on varmasti vielä pulloja jäljellä, rapiat 100€, mutta tätä voi sitten kiskoa myös aperitiiviksi ja on muuten hyvää).

Jos tähän väliin tulee lämmintä kalaa niin sille rutikuivan valkoisen ystäville suosittelen lämpimästi Brocardin Chablis Grand Cru Bougros:ta, 566197, 26,80€, 6 euroa kalliimpaa kuin 1er crut ja varmasti myös sen verran parempaa). Tälle vaihtoehtona erikoinen ja elegantti uusi tuttavuus Schloss Gobelsburg Grüner Veltliner Renner Itävallasta, 573177, 17,55€. Toki voi jatkaa myös aperitiivisamppanjalla, jos sitä vielä on tässä vaiheessa jäljellä.

Jos kinkun kanssa koittaisi sitten löytää jonkun italialaisenkin, eli siihen vaikka sitten tuhdimmasta päästä Amaronea, Amarone della Valpolicella Classico Tommasi, 446477, 29,90€ on joskus hyväksi havaittu. Jyrää tosin varmaan kinkun alleen, mutta tätä voi sitten makustella aterian loputtua juustojen kanssa meditoidessakin. Jos haluaa vähän poikkeuksellisempaa yhdistelmää joka toimii yllättävän hyvin, niin voisi kokeilla rosesamppanjaa kinkun kanssa, esim. Moët & Chandon Rosé Impérial 589057, 39,50€ tai Taittinger Brut Prestige Rosé 008616, 43,90€. Tilausvalikoimassa on myös aivan loistava Billecart Salmonin Rose, mutta sen hinta nousi juuri melkein kympillä.

Jälkiruokaviineistä en väitä kovin paljoa tietäväni, kun en niin makeista perusta, mutta muutamia on tullut maisteltua. Sauternesin viinit ovat hyviä mutta kalliita, joten lähtisin kokeilemaan Corte Giaran Recioto della Valpolicella:a 487636, 19,52€ (tätä en ole maistanut). Vaihtoehtona taas Itävalta, Lenz Moser Prestige Trockenbeerenauslese 007922, 14,94€.

Ja kun ruoat on syöty, niin sikaria poltellessa sitten maistuu Ardbeg tai Caol Ila. Tosimiehet voivat myös lipitellä Armanjakkia.

Nyt kiireesti 26.5.2007 Mikkelin Viini ja maku tapahtumaan.

http://www.viinijamaku.com/

Itse kerkesin eilen pienessä kiireessä maistaa:

2004 Chianti Classico 2004, Casa Emma

2003 Valpolicella Classico Superiore TB, Tommaso Bussola, Veneto, Italia

2002 Amarone Classico BG, Tommaso Bussola, Veneto, Italia

Juomaliput maksaa 1,50 ja niillä saa ihan tolkun määrän viiniä. Pääsylippu on 10 ja 5:sen saa takaisin kun palauttaa viinilasin.

Maistamani viinit olivat kaikki vain Alkon tilausvalikoimassa, joten kovin arkipäiväistä ei maistelu ollut. Ja hinta/laatusuhde oli loistava.

Täytynee tunnustaa etten mikään viiniasiantuntija olekaan mutta nämä ovat osoittautuneet ns.varmoiksi valinnoiksi ruokapöytään,ja miksei seurustelujuomaksikin:

Canaletto nero d´avola syrah
Canaletto WMC Montepulciano d´abruzzo
Il Barco Salice Salentino

Kaikki mahtunevat 8-10€ hintaluokkaan

Savo kirjoitti:Nyt kiireesti 26.5.2007 Mikkelin Viini ja maku tapahtumaan.

http://www.viinijamaku.com/

Itse kerkesin eilen pienessä kiireessä maistaa:

2004 Chianti Classico 2004, Casa Emma

2003 Valpolicella Classico Superiore TB, Tommaso Bussola, Veneto, Italia

2002 Amarone Classico BG, Tommaso Bussola, Veneto, Italia

Juomaliput maksaa 1,50 ja niillä saa ihan tolkun määrän viiniä. Pääsylippu on 10 ja 5:sen saa takaisin kun palauttaa viinilasin.

Maistamani viinit olivat kaikki vain Alkon tilausvalikoimassa, joten kovin arkipäiväistä ei maistelu ollut. Ja hinta/laatusuhde oli loistava.

Ainako te vaan ajatte Alfoillanne, ettäkä ehdi viinin ilojen pariin?

Siellähän sitä taas oltiin:

Montebruna, La Langhetta, Langhe Nebbiolo 2003 ´Il Favot´

Näiden jälkeen on vaikeahkoa palata arkeen.

Menee aika rankasti offtopic, mutta teemme juuri kotiviiniä, ja suunnittelemme sille nimeä. Viini on valmistettu paikassa nimeltä Vuorenmaa. Tämä kuulostaisi kivalta italiaksi, mutta kuinka se taivutetaan? Monte terra...

Di San Marzano Bianco Salento
Ruoka- ja seurusteluviininä ihan ok...
Pehmeän makuinen ja puolikuiva.

Ainoa miinus tulee kierrekorkista!!!

Hintaluokka 7€

Just vedaän naamariin Tommasi Valpolicella (2007) punkkua. Jonkinlainen pysyväisviini meikäläisen kaapissa tuosta tullut. Sopivan pehmeä tissutteluun...

Hintaluokka 10 ja risat. Varma valinta. Suosittelen, vaikken viineistä muuta ymmärrä kuin maistuuko ne hyvälle vai ei

Jonkin verran tullu maisteltua kummiski...

Osaako joku suositella kohtuu hintaisia italialaisia puna- ja valkoviinejä asiakasiltaan. Ja ne kaikki asiakkaat ovat muuten naisia.

Savo kirjoitti:

Sassicaia kirjoitti:Zenaton Valpolicella Superiorea (alko nro 450187) hinta 9,28e, pystynee juomaan pahemmin irvistelemättä.

Kiitos vinkistä, pidin mausta. Se sopi hyvin yhteen Sopranos keittokirjasta otetun reseptin (Janicen uunizitit) kanssa. Ruoan pehmeä maku (pastaa, herkkusieniä, mozzarella, ricottaa, parmesaania ,ym.) ja viini oli miellyttävä kokemus.

Saako lisää vinkkejä Italialaisista.

En edes muistanut, että Superioria on tullut maistettua. Nautin taas. Kokemuksesta innostuneena osti nyt Zenato Pinot Grigio ja Lugana San Benedetto -pullot. Toivottavasti kokemukset ovat nytkin positiivisia.

Tuli keväällä aloitettua viiniharrastus ja tuli hommattua viinikaappi.

Tarkoituksena keräillä pelkästään Italialaisia punaviinejä, osa hankinnnoista on tarkoitus kypsytellä 5-15 vuotta ja osa nauttia melko heti hankinnan jälkeen.

vieläkö foorumilta löytyy alan harrastajia?

Ja tietenkin jos jollakin olisi hyviä viinivinkkejä pitempää kypsyttämistä
ajatellen niin otetaan ilomielin vastaan.

Tällä hetkellä löytyy noin 15 pulloa joita täytyy kypsytellä pitempään, ja huomenna täytyy taas mennä viinikauppaan tutkimaan tilannetta jos saisi varaston täydennystä.

Täällä yksi alan harrastaja! Pitkään on jo mietitty viinikaapin ostamista. Tuppaa vaan ne viinit olemaan niin hyviä, että huolestuttaa, pysyykö siellä kaapissa ne ikäännytettävät suojassa .
Siksi pitäiski aina olla sekä "talousviinejä" että niitä herkkuja. Mitä enemmän on aiheesta lueskellut, sitä enemmän huvittais ruveta keräilemään oikeita laatuviinejä. Sitte tulee vaan ongelma, että mikä tilaisuus on tarpeeksi tärkeä, että ne myös käytetään...

^Olen itse ajatellut tuon asian niin että sitten joskus 5-10 vuoden päästä kun viinit alkaa olla kypsiä olisin oppinut tunnistamaan eri makuja ja tuoksuja viineistä ja saisin sitten irti viinistä mahdollisimman paljon nautintoa.

Hyviä italialaisia punaviinejä ovat mielestäni pääsääntöisesti kaikki Toscanan alueen viinit, esim. Vino Nobile di Montepulciano on taattua tavaraa. Toinen hyvä on Brunello di Montalcino, joka on pääsääntöisesti hyvä, mutta vaihtelee enemmän eri vuosikertojen välillä kuin ensin mainittu.

Nämähän on MAKUasioita ja MAKU, jos joku, saattaa 5-10 vuodessa muuttua todella paljon. Siksi, jos vain tila riittää, niin kannattanee hankkia eri tyyppisiä viinejä ja eri alueilta. Tiedän, mihin Alfieri keskittyisi, hyvän potentiaalin omaaviin Amaroneihin, mutta joku toinen kypsyttelisi Baroloja - ja kolmas vannoisi hehkuttaisi supertoscanalaisia.

-> Eli noita kolmea ainakin italialaisista maun mukaan. Netistä on kyllä helppo löytää viinituntemusta muualtakin kuin täältä Alfa-forumilta. Sitten vain listan kanssa paikan päälle maistelemaan ja hankintoja tekemään. Ja mahdollisimman modella tilalla vierailemaan.

Tässä pari Valpolicella/Amarone-sivua
http://www.consorziovalpolicella.it
http://www.amarone.co.uk/

ja tuossa "kruunattuja" viinejä http://www.consorziovalpolicella.it/ind ... 42&lang=it

Alfierin kanssa samaa mieltä, Amarone on hyvää. Oikein hyviä Amaroneja tekee kaksi tuottajaa, Dal Forno Romano ja Quintarelli, jälkimmäisellä tosin laatu on alkanut kuulemma laskea vanhan herra Q:n poistuttua taivaallisiin viinitarhoihin. Muut Amaronet ovat näistä vain kalpea aavistus, mutta myös 4-6 kertaa halvempia Hyviä Amaronevuosia ainakin 1997, 1998, 1990

Kunnon Amaronen lisäksi pitemmästä säilytyksestä tykkäävät Piemonten alueen Barolot ja Barbarescot, joissa on upeita viinejä. Gaja ja Conterno ovat äärimmäisen hyviä tuottajia. Hyvät vuosikerrat 97-99, 2000-luvun puoleisiin en ole kerennyt perehtymään kovin paljoa.

Toscanan puolella on myös paljon hyviä tuottajia, Sassicaia ei ikävä kyllä ole enää viime aikoina ollut hintansa arvoista ja välttäisin myös Tignanelloa nykyisellä hintatasolla. Tua Ritalla on mielenkiintoisia viinejä myös huokeammassa hintaluokassa, mm. Giusto di Notri. Chiantista jos pitää niin Castello di Ama on hyvä tuottaja. 1997 oli erittäin hyvä vuosi, 2004 hyvä ja 2006 pitäisi olla erittäin hyvä, mutta eipä niitä vielä 10 vuoteen kannata juoda.

Valkoisista tutustumisen arvoista on Trebbiano d'Abbruzzo, etenkin Valentinin on erittäin hyvää.

Hyvä Franciacorta yltää kohtuullisen samppanjan tasolle, Ca del Bosco on mainio tuottaja.

Mutta vaikka Italia onkin mainio viinimaa, niin en siihen rajoittuisi. Ranskaa ei kannata jättää paitsioon, sieltä tulee kuitenkin selkeästi parhaat valkoiset ja kuohuvat, jotka eivät ole italialaisten vahvuuksia.

Nuo valkoiset on tosiaan italialaisille ilmeisesti vähän vaikeita.... Orvieton kulmilla liikkuessani tuli vastaan Cervaro della Sala, josta kovasti kuulin kehuja, mutta eipä tehnyt mitään niin erityistä vaikutusta. Sen sijaan noita meillä kympin korvilla maksavia Pohjois-Italialaisia "käyttöviinejä" kyllä kaadan lasiin monenkin ruoan kumppaniksi ihan mielellään. Hyviä. Uskokaa tai älkää, mutta Soave (kyllä SOAVE, siis hyvä Soave) voi olla ihan ...hyvää - varsinkin sopivassa ruokapöydässä -- spesiaalimaisteluviinit sitten erikseen, niitäkin löytyy, mutta ei ole omakohtaista kokemusta.

Olen aika lailla turisti näissä viini asioissa(kin), mutta samantapaiset mieltymykset olen silti havainnut itsellänikin. Amaronet on selkeitä suosikkeja punaisissa. Valkoisessa mennään sitten ranskaan ja Chablisiin. Soaven hinta-laatu suhdetta on moni kehunut ja pakko kyllä sanoa, ettei turhaan.

Kiitoksia vain kaikille hyvistä vinkeistä, osa edellä mainituista viineistä onkin tuttuja ja jo säilytyksessä toisista taas en ole kuullutkaan

Ei mikään kellariin säilöttävä arvoviini, mutta meitsin mielestä hiton hyvän makuista.

Tuosta Soavesta on myös makea, Recioto -versio. Tutustuin tähän aikanaan kun ravintolan isäntä kantoi meille lasilliset illalisen päätteeksi ja selitti mitä hänen "omassa pullossaan" oli tarjolla. Myöhemmin toin Roomasta yhden pullon vieraille tarjottavaksi. Vahinko vain, että korkki oli haurastunut ja avatessa pullo lipesi käsistäni ja särkyi lattialle... Jo pelkkä tuoksu oli kyllä huumaava!

La Capuccina, Pieropan, Sartori, onhan niitä kelpo tuottajia.

Valpolicellastakin on recioto, mutta tuo R. di Soave on kyllä tehnyt lähtemättömämmän vaikutuksen.

Quintarelli on tosiaan perinteisistä perinteisin Amarone. Vai on taso nyt laskussa... Ja toinen kuningastuottaja on Dal Forno. Fratelli Tedeschin veljekset voisi vielä ehkä mainita? Ja muitakin kelpo amaroneja: Bolla, Zenato, Tommasi, Pasqua.

Valkoisista Pieropanin Soave la Rocca oli muuten pirun hyvää, sitä tuli Alkoon nyt uusi vuosikerta (muistaakseni 2007) jota en ole vielä kerinnyt maistaa kun pitää välillä ehtiä samppanjaakin juoda.

Cervaro della Sala on ihan kelpo valkkari italialaiseksi, tuhdin tammisemman tyylin chadonnayn ystäville (tosin on siinä pieni siivu jotain italialaista rypälettäkin kyydissä).

Alfieri, pidetäänkö joskus Amaronemaistiaiset, mulla on muutama Quintarelli ja Dal Forno kaapin perillä odottamassa arvostavaa yleisöä...

Si,si Tekee mieli vielä vähän filosofoida tuosta Ipi76:n herättämästä kysymyksestä: mitä kerätä?

Itse en ole vähääkään keräilijäluonne, mutta on helppo ymmärtää niitä, jotka investoivat: silloin kerätään jotakin, jonka saatavuus suhteessa haluttavuuteen vähenee tai jonka laatu suhteessa hankintahintaan paranee - siis yksinkerrtaisesti jotain, jonka hinta nousee.

Samoin yleisesti annettu arvotus on hankintaperusteena ymmärrettävä: kerätään sellaista, mitä asianharrastajat ja -tuntijat pitävät jossakin mielessä ansiokkaana, nyt tai oletattavasti tulevaisuudessa.

Kaikkein parhaiten itse ymmärrän kuitenkin niitä, jotka keräävät sillä perusteella, että kohteeseen liitty jotain henkilökohtaista: kerätään sellaista, joka jossakin ajassa, paikassa tai tilanteessa on leikannut omaa elämää.

Jos minulla olisi oikea viinikellari, siellä olisi viinejä joltakin tilalta tai seudulta, jolla olen vierailut; joihin liittyy tiettyjä maisemia, henkilöitä, ruokalajeja, vaikutelmia. Tällöin viinien rahallinen arvo tai se, kuinka monta pistettä ne ovat voittaneet asiantuntijaraadilta, olisi vain toissijaista.

Mikä pätee viinien keräilyyn, pätee autoharrastukseenkin. Tai sitten ei! Joka tapauksessä harrasteautonkin valinta on mielenkiintoinen kysymys: niitä on useilla vain yksi. Entä jos viiniharrastajan pitäisi täyttää kellarinsa vain yhdellä merkillä? Siinähän sitten punnitsisi mieltymyksiään ...

Tosielämässähän viinikokoelmaansa voi kartuttaa eri perustein ja hankkia sekä tulevia harvinaisuuksia että testivoittajia, jos vain tilaa on ja rohkeus riittää.

Cecilia Beretta Valpolicella Superiore Ripasso kera hirvenjauhelihapullien ja uunijuuresten oli hyvää. Tuo viinin nahkaisuus sopii minulle.

Le Marchesine Franciacorta Brut palautti uskon laadukkaaseen italialaiseen kuohuviiniin.

Vittorio Jano kirjoitti:Ei mikään kellariin säilöttävä arvoviini, mutta meitsin mielestä hiton hyvän makuista.

Oikein mainio ns. arkiviini. menee hienosti esim. Yrjön lihapullien kanssa. Resepti löytyy myös jostain netistä, mutta muista maustaa vielä basilikolla ja valkosipulilla ja turebasilikasilppua taikinaan.

Tämä Suomifriikki Maranellon Yrjö itse on työskennellyt mm. Scuderialla.

Mitäs joulupöytään?

- valkkaria kaloille (lohicarpacciota, graavattua siikaa, mätileipiä)?
- punkkua possulle (ja laatikoille)?

Shampanja kuulemma toimii yllättävän hyvin fisujen seurana ja vanhan tavan mukaan jotain Châteauneuf-du-Papea possun kyytipojaksi. Tuoreempia - ja ehkä halvempiakin - ehdotuksia otetaan vastaan. Naisväki ei tykkää oluesta.

Tapanina olisi sitten kalkkunan vuoro. Sen kanssa jotain kepeähköä punaista?

Sassicaia kirjoitti:Ehkä vähän Toscanan ja Piemonten varjoon jäänyt alue, mutta hehkutetaanpas välillä Venetoakin.

Dal Forno Romanon Amarone della Valpolicella on parasta Amaronea mitä on koskaan tullut maistettua (edit: olennainen tieto, 17,5% alc.vol. ihan luonnostaan!). Kuuluu selkeästi koko maailman parhaisiin viineihin, mikä ikävä kyllä tai siis luonnollisesti näkyy myös hinnassa ja saatavuudessa. Saman herran perusviini Valpolicella Superiore (jota löytyy Alkon tilausvalikoimasta) hakkaa kaikki Alkossa myytävät Amaronet mennen tullen. Eli jos Masin, Righettin, Zenaton tai Tommasin Amaronet maistuvat, niin tässä parempaa potenssiin neljä.

Zenaton Amaronea ostin - rouva laittaa hirven lihaa jouluksi. Täytynee joskus kokeilla tuota Sassicaian suositustakin.

Vittorio Jano kirjoitti:Ei mikään kellariin säilöttävä arvoviini, mutta meitsin mielestä hiton hyvän makuista.

Kokeilin "samaa" mutta reservaa kolmisen viikkoa sitten. Kolmas pullo jo kaapissa odottamassa.

Eli osui ja upposi.

Vittorio Jano kirjoitti:Mitäs joulupöytään?

- punkkua possulle (ja laatikoille)?

Shampanja kuulemma toimii yllättävän hyvin fisujen seurana ja vanhan tavan mukaan jotain Châteauneuf-du-Papea possun kyytipojaksi. Tuoreempia - ja ehkä halvempiakin - ehdotuksia otetaan vastaan. Naisväki ei tykkää oluesta.

Tapanina olisi sitten kalkkunan vuoro. Sen kanssa jotain kepeähköä punaista?

Suosin joulupöydässä Pinot Noir -lajiketta. Passaa mielestäni punaisista parhaiten kinkun ja kalkkunan kanssa eikä sodi pahasti laatikoidenkaan kanssa. Cabernet Sauvignonit ja Syrahit jätän mieluummin pihviviineiksi ja Bordeauxit ja Chateauneuf du Papetkin ovat väärässä seurassa vaalean lihan, sinapin ja imelletyn perunalaatikon kanssa.

Hyviä Pinot Noireja omissa hintaluokissaan ovat ainakin:

Cono Sur: http://alko.fi/tuotteet/fi/466647 - huokeammasta päästä
Montes: http://alko.fi/tuotteet/fi/443697 - minusta hinta-laatu-suhteeltaan paras
Leyda: http://alko.fi/tuotteet/fi/475537 - Viini-lehden suosikki
Villa Maria http://alko.fi/tuotteet/fi/400907 - Maailmalla hyvin arvostettu ja Alkossa siihen nähden maltillisesti hinnoiteltu. Villa Mariaa pidetään Uudenseelannin parhaana viinitalona.

Vittorio Jano kirjoitti:Mitäs joulupöytään?

- valkkaria kaloille (lohicarpacciota, graavattua siikaa, mätileipiä)?
- punkkua possulle (ja laatikoille)?

Shampanja kuulemma toimii yllättävän hyvin fisujen seurana ja vanhan tavan mukaan jotain Châteauneuf-du-Papea possun kyytipojaksi. Tuoreempia - ja ehkä halvempiakin - ehdotuksia otetaan vastaan. Naisväki ei tykkää oluesta.

Tapanina olisi sitten kalkkunan vuoro. Sen kanssa jotain kepeähköä punaista?

Gewurztramineria lohen (ja muidenkin fisujen) kanssa suosii allekirjoittanut...

EDIT: Hyvää gewurztramineria siis...

EDIT 2: Alsacesta...

Jönsson kirjoitti:

Vittorio Jano kirjoitti:Mitäs joulupöytään?

- punkkua possulle (ja laatikoille)?

Shampanja kuulemma toimii yllättävän hyvin fisujen seurana ja vanhan tavan mukaan jotain Châteauneuf-du-Papea possun kyytipojaksi. Tuoreempia - ja ehkä halvempiakin - ehdotuksia otetaan vastaan. Naisväki ei tykkää oluesta.

Tapanina olisi sitten kalkkunan vuoro. Sen kanssa jotain kepeähköä punaista?

Suosin joulupöydässä Pinot Noir -lajiketta. Passaa mielestäni punaisista parhaiten kinkun ja kalkkunan kanssa eikä sodi pahasti laatikoidenkaan kanssa. Cabernet Sauvignonit ja Syrahit jätän mieluummin pihviviineiksi ja Bordeauxit ja Chateauneuf du Papetkin ovat väärässä seurassa vaalean lihan, sinapin ja imelletyn perunalaatikon kanssa.

Hyviä Pinot Noireja omissa hintaluokissaan ovat ainakin:

Cono Sur: http://alko.fi/tuotteet/fi/466647 - huokeammasta päästä
Montes: http://alko.fi/tuotteet/fi/443697 - minusta hinta-laatu-suhteeltaan paras
Leyda: http://alko.fi/tuotteet/fi/475537 - Viini-lehden suosikki
Villa Maria http://alko.fi/tuotteet/fi/400907 - Maailmalla hyvin arvostettu ja Alkossa siihen nähden maltillisesti hinnoiteltu. Villa Mariaa pidetään Uudenseelannin parhaana viinitalona.

Oletko kokeillut? http://alko.fi/tuotteet/fi/452477

Itse omia suosikkeja pinot noirista... Tuon talon valkoinen s-blanc aivan ällistyttävä viini...

Jönsson kirjoitti: Montes: http://alko.fi/tuotteet/fi/443697 - minusta hinta-laatu-suhteeltaan paras

No juuri tuota tuli ennen viestin näkemistä hankittua. Toiseksi punaiseksi ostin HS:n suosituslistalta poimittua ranskalaista.

Tämän joulun viinit - italiaisia enimmäkseen:

Masi Campofiorin 2006 (Joittenkin halvatun viinintuntijoitten mukaan tuo vuosiluku on just se juttu...)

Tommasi Viticolori "Ripasso" Valpolicella 2006

Pietra del Diavalo (Heh, nimensä puolesta vähemmän hyvin jouluun istuva...) Vino Nobile Di Montepulciano (Viime kesän halvatun Italian matkan - ks. tredi "Matkailu avartaa" - mieleen painama viini).

Poggio al Tufo vigneto Rompicollo 2007

Sartori di Verona, Valpolicella Classico 2006

ja siihen vaiheeseen kuin viini kuin viini käy, niin ranskalainen Chateau Prieuré de Bubas Corbiéres

Siinä punkut.

Valkoisen joulun toiveen täyttäjänä toimii tänä vuonna itävaltalainen Steinschaden.

Ja muut toiveet täyttää calvados, Clennlivet ja 69.

Tänä jouluna tuli nautittua mm. Prunotto Barolo vuodelta 2005.

Bongasin paikallisesta lehdestä (Tamperelainen) ravintola Comon ilmoituksen:

"Ristorante Como tarjoaa viinitasting-iltoja viinituntemustaan kohottaville helmikuun puolivälistä alkaen. Kerran kuukaudessa teemoina ovat Italian eri viinialueet. Ystävänpäivänä 14.2. järjestettävän ensimmäisen tilaisuuden aiheena ovat Veneton alueen viinit: Valpolicella, Ripasso ja Amarone."

Aluksi en meinannut suostua tätä ostamaan, siis hinnan vuoksi. Onneksi uskoin - taas kerran - myymäläpäällikköä. Sen jälkeen tästä on tullut perussuosikki.
http://alko.fi/tuotteet/fi/405697

zei kirjoitti:Aluksi en meinannut suostua tätä ostamaan, siis hinnan vuoksi. Onneksi uskoin - taas kerran - myymäläpäällikköä. Sen jälkeen tästä on tullut perussuosikki.
http://alko.fi/tuotteet/fi/405697

Tämä oli jossain lehdessä suositeltu. Halpa ja hyvä, oliko jopa 88 pistettä muistaakseni:
http://alko.fi/tuotteet/fi/422767
Italialaista

Ipi76 kirjoitti:Tuli keväällä aloitettua viiniharrastus ja tuli hommattua viinikaappi.

Tarkoituksena keräillä pelkästään Italialaisia punaviinejä, osa hankinnnoista on tarkoitus kypsytellä 5-15 vuotta ja osa nauttia melko heti hankinnan jälkeen.

vieläkö foorumilta löytyy alan harrastajia?

Ja tietenkin jos jollakin olisi hyviä viinivinkkejä pitempää kypsyttämistä
ajatellen niin otetaan ilomielin vastaan.

Tällä hetkellä löytyy noin 15 pulloa joita täytyy kypsytellä pitempään, ja huomenna täytyy taas mennä viinikauppaan tutkimaan tilannetta jos saisi varaston täydennystä.

Noniin, edellisestä viestistä on jo kulunut kohta 5 vuotta ja viiniharrastus on edelleen voimissa.

Edelleen olen pysynyt pääsääntöisesti Italialaisissa punaviineissä mutta olen ottanut lisäksi Italialaiset valkoviinit mukaan.

Eniten on kiinnostanut viinin ja ruoan yhdistäminen ja se tästä tekee erittäin mielenkiintoisen harrastuksen.

Nyt on jo päässyt maistelemaan kaapissa kypsytettyjä viinejä jotka säilöin viinikaappiin viiniharrastuksen alussa. Kyllä ne viinit vain muuttuu kun niitä kypsyttelee muutaman vuoden.

Määräkin on jo kasvanut lähelle 100 pulloa

Onko muilla foorumilaisilla viinien kypsyttelykokemuksia?

Tässä erittäin hyvä hinta-laatusuhde: http://www.alko.fi/tuotteet/482367/

^^Hankin tässä syksyllä viinikaapin enemmänkin temperointiin. Ja kyllä onkin mukava kun saa viininsä sopivan lämpöisenä. Kaappiin mahtuu vain 32 pulloa. Saas nähdä tuleeko hankittua jotain säilytykseen.

Ja viinin ja ruoan yhdistäminen on just se juttu. Meillä viinit tulee emimmäkseen euroopasta.

Itellä ollut nyt n. 2 vuotta käytössä tuollainen reilu 30 pullon kaappi, jossa on erilämpötilat ylä ja alakerran välillä. Jostain syystä italialaiset viinit ovat olleet lähellä sydäntä. Baroloja, Brunello, Amaroneja ja Ripassoja on tällähetkellä edustettuna kaapissani. Sieltä löytyy myös muutamia shampanjoita ja viinejä ympäri maailmaa. Pakko mainita valkkareista Trimbach, johon tutustuin jo viitisen vuotta vuotta sitten. Pidän sen hapokkaasta mausta. Tätä ennen olin kavahtanut valkkareita.

Matkoilta on ollut kiva tuoda viinejä säilytykseen, kun ne siellä maksaakin reilusti vähemmän, kun meidän alkossa. Helsingissä ainakin järjestetään muutamia kivoja viinitapahtumia, kuten MikäViini ja sitten on Ruoka&Viini-messut. Niissä pääsee maistelee suht kalliita viinejä ilman, että tarttee ostaa kokopulloa. Sieltä on löytynyt muutama todella ihana viini. Kaikkihan viinit ei kestä säilytystä ja olen pitänyt sopivaa kiertoa yllä, kun tietää pullojen/alueiden viinien säilyvyyden. On kiva aina odotella, jonkun ennalta hyvän pullon avausta.

Viinit on mukava yhdistellä hyvän ruuan kanssa, jotta molempien parhaat maut tulee kivasti esille.

^Trimbach Pinot Gris Réserve 2011 tuli viikonloppuna nautittua. Oli ehdottomasti hintansa väärtti.

^Ei ollenkaan hullumpi vaihtoehto. Olen itse pitänyt pikkuisen enemmän Trimbachin Rieslingeistä, mutta on noi gewurztramineritkin ovat erittäin hyviä. Taidan vielä hetken kypsyttää Emily Cuveet 2007. Kesällä avasin Pinot Gris Réserve Personnelle 2004, jonka olin löytänyt Alkon poistopulloista ja oli aivan loistava viini kalan kanssa.

Katsotaan, jos ensi kesänä pääsis käymään Italian viinitiloilla ja ehkäpä Alfa museossa vielä kertaalleen. Sattuisikohan täällä jollain olevan kokemusta ja hyviä suosituksia koskien Pohjois-Italian viinitiloja. Varsinkin sellaisesta paikasta, jossa onnistuu myös yöpyminen.

^Siis Pinot Gris. Ja Trimbachin Rieslingiä on kaapissa odottamassa.

Jokos kukaan on avannu Georges Duboeuf Beaujolais-Villages Nouveau 2013?