Avataan puhelimella näpittäen ulkomuistista taustat: Arvostettu kellomerkki Heuer ajautui kvartsikellojen tulon myötä 80-luvun alussa vaikeuksiin ja haaskalle riensi Saudi-firma TAG. Ostoksesta syntyi TAG Heuer, ja alkoi ”luksusbrändääminen”, halpoja kvartsikoneistoja kalliisiin kuoriin, isoja markkinointeja sekä kellojen saatavuuden helpottamista. Tämä ei istunut kelloyhteisön nipottavampaan päätyyn hyvin, kritiikki kohdistui oikeutetusti laadun ja designin heikkouksiin, epäoikeutetusti ”kauppakeskuskellon” ostajakuntaan (kuka tahansa rahoituksen saava saattoi napata TAG Heuerin ranteeseensa tuntematta kelloja ja olemalla ”virheellisesti” ylpeitä ylihintaan hankitusta muotikorusta). Asiassa on kaksi puolta, epämiellyttävä nipotus ja se että nipottajat olivat osin oikeassa. Tilanne on jatkunut näihin päiviin vaikka kellobrändi menikin LVMH:lle vuosituhannen vaihteessa (se firma jolla on Mötikkä, Hennessy, Luikkari...) - Itse kellot ovat olleet jo ihan hyvän tovin taas laadukkaita ja historiasta on kaivettu klassikkoja mallistoon takaisin. Itse tykkään tosi paljon, jotkut ei. Oma on vieläpä (laiskuuden vuoksi) patterikello, sillä ei saa korkeita katu-uskottavuuspisteitä. Paremmin asiaa tuntevat tai googlella faktatarkistukseen joutavat korjannevat mahdollisen virheinformaation.