Alfabbs.fi

Tarttis hommata traktori mökkikäyttöön, alfa romeo merkkisiä kun vähemmän on tarjolla niin mimmosias kokemuksia voorumilaisilla on eri merkeistä

Kerro vähän lisää, tarvitsetko nelivetoa, tehoa, mitä laitteita saada kiinni, voimanulosottoa..? Meillä on mökillä fordson-dextra vuodelta -60 jotain, mutta en nyt suoraan sellaista suosittele, vaikka helmi peli onkin:)

Ei kait sillä oo niin väliä kunhan on Lamborghini

Okei olen hiljaa, kun en mistään mitään tiedä.

Gutbrodia on tälläkin foorumilla kovasti kehuttu.

No neliveto ei tartte olla mutta hytti (pitävä) ja ohjaustehostin. Hiukan on tuota näreikköä, joten rankoja tarttis saada metsästä pois ja tarvittaessa klapikonetta pyöritettyä.

Faijalla on Valmetin 504 ruiskunvetäjänä, isommat vehkeet on sitten kaikki jontikkaa. Mutta tuollainen Valmet tai saman ikäluokan Ford 5000 voisi kuvitella sopivan mökille oikein mallikkaasti?

Tuollaiseen kevyeen käyttöön ei merkillä ole niinkään väliä. Kunto ratkaisee. Kannattaa testata hydrauliikan ja vaihteiston kunto huolella: Onko öljyjä vaihdeltu ja onko sitä riittävästi. Edellisten kohteiden remontoiminen maksaa/on työlästä, jos ei ole kunnossa. 3-pyttyisestä valmetista en itse parin Sampo leikkuupuimurin perusteella välitä, mutta mf, Ford, natikka, Fiat, JD,... periaatteessa kaikki ok-kuntoiset. Yksityiseltä tuon ikäinen kone kannattaa ostaa. Silloin näkee, minkälaisella pidolla ja käytössä on ollut. 80-luvun n. 60 hevosvoimaisella sujuu jo ihan kaikki pikkupuuhastelut hienosti.

Mun pojalla on tämmöinen http://www.kolumbus.fi/valmet-talli/pikku-valmet.htm" onclick="window.open(this.href);return false;" onclick="window.open(this.href);return false; . Vaari laittoi tekniikan ja minä maalasin ja tein sähköt uusiksi joskus vuosia sitten . Nyt kuulemma poika on uusi omistaja . Rättikatteeseen hain perjantaina pleksiä tuulilasiksi, kun semmoisen meinaavat siihen laittaa. Ei siis mikään noista linkissä olevista , mutta samanlainen.

Vaikkapa 80 tai 90-sarjan Fiat, hyttikin on pininfarinan käsialaa.

Kävin taannoin katsomassa 502 valmettia, oli siisti mutta se jäi sitten. Noista pienistä suosikkimalleista pyydetään suhteessa enemmän kuin vaikka vähän isommista. Nyt kävin katsomassa 590 massikkaa joka on sitten koon puolesta jo maximia, hinta oli sopiva mutta oli sen verran hytti huonossa hapessa ja muutenkin elämäänähneen näköinen jokapaikasta joten ei napannu. Tottakai revitynnäköinen kone voi olla hyvinkin teknisesti kunnossa, tuo varmasti pesemätön massikkakin kävi nätisti ja öljyvuodot hyvin pieniä.

Mulla on mökkikäytössä (10ha metsää) David Brown 996 ja MF 35

Tänään vedettiin myrskyn kaatama kuusi massikalla pois metsästä ja ei tehnyt tiukkaakaan. Hyvä perus traktori moneen hommaan.

Browni on ihan ok koneena, mutta lukkoperä on rikki joten vähän hankaloittaa töitä. (Akku tänään taas tyhjä, joten jäi taas ajelut tekemättä)

Haaveena olisi 4-veto Massikka etukuormaajalla, malli joka kulkee 40km/h ja vaihteisto suunnanvaihtajalla, vuosimalli 90+. Mutta tähän menisi about 15000e joten mökkitraktoriksi vähän kallis.

Aihetta liipaten, erään työkohteen pihassa isäntä ylpeänä toi 80-lukusen FiatAgrinsa Alfan viereen parkkiin navetan nurkalle

Mulla on DB 880, lähinnä polttopuuntekoa ja tavaran siirtelyä varten. Ihan jees peli, ketjut ja lukkoperä helpottaa kummasti talvella liikkumista. Ainut mitä kaipaa on etukuormaaja, takakuormaajan kanssa tulee niska kipeeksi...

^etukuormaajan kanssa saisi olla sitten nelivetokin.

ei ole oikein sopivaa fiattia ollut tarjolla nyt olis sitten nopia 475 natikka kiikarissa

Jos itselleni etsisin, niin mieluummin hankkisin suoraan tilalta sopivilla käyttötunneilla ja mieluusti sellaisen koneen, mihin nykyinen isäntä ei ole kerännyt 10 cm paskakerrosta. Jos kone on siisti, niin voisi kuvitella sitä myös huolletun. Toki hydrauliikka, loota, koneen ääni ja huohotus sekä kytkin kannattaa testata hyvin. Jotain tuollaista:

http://www.nettikone.com/fiat/70-90-dt/1065975" onclick="window.open(this.href);return false;

tai

http://www.nettikone.com/massey-ferguson/675/1067225" onclick="window.open(this.href);return false;

En tunne kumpaakaan konetta, enkä myyjiä. Tuli vaan vetäistyä netistä otannalla parin sellaisen merkin veturit, mistä itsellä on tuntumaa, eikä pahoja kokemuksia.

hiukan alemman hintatason konetta olen etsimässä, n. 5k€ luokassa. Jep, halvalla tietysti ei saa kuin murheita

Joo, kympillä saa jo melko hyviä koneita.

sallas kirjoitti:Aihetta liipaten, erään työkohteen pihassa isäntä ylpeänä toi 80-lukusen FiatAgrinsa Alfan viereen parkkiin navetan nurkalle

Isännällä tyyliä. Taitaa olla niin, että sen FiatAgrin konserniin tuomat rahat on sitten lapioitu tappioina ulos kun Alfa Romeoita on maailmalle tuupattu... :=)

VMTD muuten voisi napata kanssa tuollaisen kalustokuvan vaikka tuonne kuvaketjuun!

-Tazio

70-90 Fiatagri on itsellä isoisän peruja, se on jo hiljainen ja "nykyaikainen" traktori.

Tarttis varmaan niittosilppuri laittaa perään ja lähteä ajamaan hiukan isompi ruohokenttä

^Missä mielessä nykyaikainen?

^Siinä mielessä ainakin,että saat lumet hyvin pois meidän pihalta onhan siinä etukuormaajakin tosin.Ja hytti vanhanaikaisissa ei ollu no ne oli urheiluversiota.

tuo pininfarinan hytti tais olla aika premiumia tullessaan, tehtiinkös se peräti ferrarin pajalla.

No tuskin sentään ferrarin pajalla. Kyllähän peruskone on ok, mutta eihän vaihteistoa voinut sanoa nykyaikaiseksi, ainakaan -80 luvun koneissa monessa oli pikavaihde, mutta noissa pelkät keppivaihteet ja vauhdissa vaihtaminen esim. kylvössä vaati kyllä tarkkuutta.
Taisi kuitenkin 70 ja 80-90 koneen vaihteisto toimia paremmin kuin isommissa malleissa.

^vaihteisto on se mikä kivestää vanhemmissa fiateissa. Lainasin tälläisen pätkän konedatasta "780:aa pienempiä uutuuksia jouduttiin odottamaan vuoteen 1978, jolloin esiteltiin 580 ja 680. Pienemmässä oli 2,75-litrainen kolmonen ja suuremmassa 3,5-litrainen nelonen. 580:n vaihteisto oli 8+2, 680:ssa oli 12+3 samoin kuin 780:ssa. Vaihteistoissa oli edelleen puolet vaihteista synkronoitu (12-vaihteisessa 3, 4, 7, 8, 11 ja 12). 780 oli saanut myös hieman tehokkaamman hydrauliikkapumpun.
Olennaisin uutuus oli kuitenkin puristamalla muotoilluista levyistä rakennettu Pininfarina-ohjaamo, joka valmistettiin Ferrarin tehtaalla Modenassa. Ohjaamo oli eräs aikansa hiljaisimmista (82,5 dB)"

Aluevaihtaja on tuossa edelleen synkronoimaton joka on selkeä puute mutta agreissa onneksi jo kepit sivussa 12+4 vaihte8isto joten kyllä sillä ihan suht hyvin pääsee.
Pirun raskas klik klak nostoautomatiikka vaatisi pienen modauksen mekaniikkaan ja toimisi ihan hyvin. No eipä tuolla tarvitse maatöitä enää tehdäkään..

^Synkronoimaton vaihteisto on tuossa käyttötarkoituksessa pikkujuttu. Esim. vielä 80-lukulaisissa massikoissa oli täysin synkronoimattomia vaihteistoja, mutta niidenkin kanssa oppii elämään. Itseasiassa vaihdekeppien huonoa sijaintia (jalkovälissä) lukuunottamatta vaihteisto toimii yllättävän hyvin. Nuo synkronoimattomat laatikot ovat olleet ainakin fiatissa ja massikoissa melko pomminvarmoja. Talon TL100 Nyykkärissä vm. 2001 on vieläkin aluevaihteisto synkronoimaton, vaikka on jo sähköhydraulisella suunnanvaihdolla ja kytkimenä monilevypakka.

Myös Fiatin perua oleva nostolaitteen klik-klak tuosta NH:sta löytyy ja minusta se on ollut hyvä varuste. Toisessa koneessa on sähkönostolaite kaikilla mausteilla, mutta yksinkertaisuudessa ja tunnokkuudessa (esim maan tasaus perälevyllä) Fiatin systeemi pesee sähköhimmelit mennen tullen. Ainoastaan viljelyhommissa (lähinnä kyntö) sähkösäädöistä on joissain tilanteissa hyötyä. Murhe klik-klakissa on, että kun mekanismi kuluu, nostovarret saattavat nousta arvaamattomasti yläasentoonsa. Vuosia sitten halkoja 82-94 Fiatilla tehdessä lähti klapikone kirjaimellisesti lapasista yläilmoihin yllättäen ja pyytämättä. Onneksi ei käynyt kuinkaan.

Fiatin huonoksi puoleksi laittaisin Ivecon moottorin, jossa ei vakiosäädöissä ole sitkeyttä. Kone tuntuu kokoluokkaa pienemmältä, mitä suurin teholukema antaa ymmärtää. Syötön lisäämisellä ja turbottamisella tuostakin ongelmasta pääsee. Koneena Iveco on kuitenkin kestävä, vaikka kiertääkin traktorin koneeksi iloisesti.

Saattaa tosiaan olla hytti tehty ferrarin nosturitehtaalla.
100-90 Vaihteistossa varsinkin pakin kytkeminen välillä tuottaa vaikeuksia, välillä puoli väkisin menee silmään, kuitenkin vain kerran vivuston sokat katkenneet.
Sataseen turbon asentaminen tosiaan toi ihan erilailla vääntöä ja voiman tunnetta vapariin verrattuna, vanha 980 oli vieläkin laiskempi, mutta käyntiääni hieno.
Klik-klakin vaijeria joutuu välillä säätelemään, että nostolaite toimii oikein. Joko nousee ylös tai ei suostu laskemaan alas.

No niin, johan deere 3040 lattiavaihteilla möllöttää tossa pihassa, vihdoinkin. Eteen ja taaksepäin liikkuu ja nostolaitekin nousee/laskee,mutta vähän erikoisesti/huonosti. Manuaalia kun ei ole ja tommonen -81 on vähän liiankin uusi mulle (565 valmetilla viimeks töitä tehny), niin vähän hjelpinkiä voorumin maajussi-osastolta (ja muilta) kyselisin Elikäs mitäköhän tehdään penkin edessä alhaalla olevalla nosto/paino? vipstaakilla (ei liiku mihinkään) ja sitten penkin oik. alhaalla 5 pykäläisellä vivulla, lukee min ja max (myös jumissa). Mites sitten lukon saa jäämään päälle, hokasin ihan itte kantapääpolkimen ja vivun joilla tuota hallitaan. Aikast jyry peli on, ei paljo risut ja männynkävyt kutosta hidasta.

^Kuva?

Juu, kuvat jäi ensin ottamatta.
tossa ylimmässä näkyy noit molemmat vipstaakit, kohtuuvoimalla koittamalla eivät liiku.
sitten tossa seuraavassa on nostolaitteen hallinta, nostaa tuolla pirun takana, eikä tahdo pysyä nostovarret paikoillaan (vajuu tai täysin ylös). Kuvassa säätövipstaaki ala-asennossa ja nosto alkaa vasta reippaasti yli puolenvälin. Alempana näkyvä "sormiruuvi" jumissa.
Noista vivuista menee tangot nostolaitteen sylinterin lähistölle (käsittääkseni).
Alimmassa kuvassa woimmoo.

Se min max voisi olla nostovoiman säätö ja se paino/nosto nappi koukun irrotus, "tiputus"

Ja se takanostolaitteen nosto/laskuvipu on mielestäni aivan perseestä monessa vanhemmassa traktorissa. Tupaa juuri toimimaan noin, että alkaa nostaa vasta pitkänmatkaa sitä liikutettua ja sitten nostaakin liian ylös. Hydraulinesteen määrän tarkistus/lisääminen/vaihto+suodattimen vaihto voisi auttaa takanostolaitteen toiminnassa.

jaa, se toinen onkin kierrettävä. Mahtaisto olla laskunopeuden säätö? Tarttee öljytä sen toisen akseli , jos sitten sais liikkumaan. Jos se vaikka olis vetovastustunnustelun säätö.

Takavetoiset kannattaa unohtaa, Itselläni on hyviä kokemuksia maatalous ja urakointi käytössäkin Zetoreista ja Ursus on lähes samalaite, -80 luvun 10145 on hinta-laatu suhteeltaan hyvä jos edes jollain tavalla huolletun löytää ja 4vetoisen saa takaveto länsiraktorin hinnalla, ihan perus vehkeitä ja itse saa korjattua,
italialaisista kokemuksia on uutena ostamani -04 Fiat New Holland 110/90 joka on ollut harmiton peli Mitä nyt sähköt tekee kiusaa välillä.

No niin, jontikan vetovastus-vivuston kun ehjäs, niin nyt on millintarkka nostolaite.

toi toi, kummonenkahan tyhjäkäyntinopeus piräis jd3040 -81 5,9L kutosessa olla noin niinku virallisesti? Tai vähä epävirallisestikin.

Jotain 650-750r/min..? Tämä on arvaus/veikkaus.

Itse muuten jokunen vuosi sitten kanssa fundeerasin traktoria. Päädyin sitten investoimaan mönkijän. Ainoa miinus on tuo ettei sillä klapikonetta pyöritellä, mutta jos jotain 10 heittoa vuodessa polttelen, niin ei noita kauaa tee hydraulihalkojallakaan. Pihan auraamisessa mönkijä on vähän hitaampi, mutta toisaalta ehkä tarkempi. Metsässä taas ei tarvitse ajouria sen kummemmin kun mahtuu puiden välistä. Traktori tarvitsisi ajourat ja rangat pitäisi pinota uran varteen. Nyt heittelen suoraan maasta mönkijän kärryyn.

Onhan tuolla sitten tullut jokunen offisafarikin rymyttyä, joten viihdearvo huomattavasti traktoria parempi.

Tietty traktoriin puukuormaaja ja etukuormaaja niin kyllähän sillä aika paljon kaikkea tekisi näppärästi, mutta saisi kyllä sitten eurojakin latoa pöytään aika paljon ja toisaalta käyttöaste olisi kyllä hyvin matala.

Tosin paljon on käytöstä kiinni mikä on se itselle sopiva, mutta ei kannata noita mönkijöitäkään väheksyä. Kuormaajankin saa moiseen halutessaan.

Kyllä Kömpijästäkin saa hyvän pelin rankamettälle.

Kaveri tykkää harrastaa vähän enemmänkin tuota rakentelua:
https://www.youtube.com/watch?v=1nq02Md7xlk
https://www.youtube.com/watch?v=2E_F0TT2VWs

Kesällä kannattaa liikuttaa ahkerasti, muuten käy kuin minulla.

Gasket kirjoitti:Itse muuten jokunen vuosi sitten kanssa fundeerasin traktoria. Päädyin sitten investoimaan mönkijän. Ainoa miinus on tuo ettei sillä klapikonetta pyöritellä, mutta jos jotain 10 heittoa vuodessa polttelen, niin ei noita kauaa tee hydraulihalkojallakaan. Pihan auraamisessa mönkijä on vähän hitaampi, mutta toisaalta ehkä tarkempi. Metsässä taas ei tarvitse ajouria sen kummemmin kun mahtuu puiden välistä. Traktori tarvitsisi ajourat ja rangat pitäisi pinota uran varteen. Nyt heittelen suoraan maasta mönkijän kärryyn.

Onhan tuolla sitten tullut jokunen offisafarikin rymyttyä, joten viihdearvo huomattavasti traktoria parempi.

Tietty traktoriin puukuormaaja ja etukuormaaja niin kyllähän sillä aika paljon kaikkea tekisi näppärästi, mutta saisi kyllä sitten eurojakin latoa pöytään aika paljon ja toisaalta käyttöaste olisi kyllä hyvin matala.

Tosin paljon on käytöstä kiinni mikä on se itselle sopiva, mutta ei kannata noita mönkijöitäkään väheksyä. Kuormaajankin saa moiseen halutessaan.

Saisi sitten olla melkein kaksi trakoria, jos haluaa kuormaimellisen ja puita hakea metsästä. Vähänkään isompi traktori etukuormaimen kanssa on miusta puiden välissä kuin "norsu posliinikaupassa". + Jos et kauhaa tarvitse kuin kerran pari vuoteen, menee sen kanssa ihmettelyyn (oikeaan kulmaan ja korkeudelle saantiin, kokoajan korkeuden säätön yms.) enemmän aikaa, kuin saman homman tekoon muuten. Ainakin miulta. Lopetin kauhalla risteysten ja konehallin pihan putsaamisen kun nopeammin sujuu lingolla "lanaten" lumet pellolle, tai kohtaan missä voi lyyä lingon päälle.

Mönkijässä kivaa joo, että pääsee ilman ajouria. Tosin saisi siinäkin olla mettäkärry (vielä vetävä olisi kai kova). Sitten uuden mönkkärin ja hydrauliikalla varustetun kärryn hinnalla taitaa melkein ostaa käytetyn pienehkön nelivetotraktorin ja metsäkärryn kouralla(tai kai niitä työmönkkärietä ja niihin kärryjä alkaa myös olemaan jonkun verran käytettynäkin tarjolla.) Traktorin kanssa ei myöskään tarvitse ravata koko päivää sielä metsässä tuoden pari hassua puuta kerrallaan. Silti melkein itsekin päätyisin mönkijän ja siihen metsäkärry kouralla. Pienehkö traktori ja juotokoura voisi myös olla näppärä ratkaisu puiden hakuun metsästä.


Ps. Puiden käsin kärryn kyytiin nosto on aivan per####tä oli sitten kyse minkä vehkeen kärrystä tahansa.

Täällä kun vähän kaikesta jotain tiedetään, niin voisi olla tulossa kaupan kopiton 500 Valmetti. Tuossa on kyllä sellaista vikaa, että laatikko ääntää pakilla. Ei ole kuitenkaan ajettu noin vuosia vaan on uusi oire ja syy vaihtoon. Ja omistaja pitelee auki jotain teitä talvisin niin tuo kopiton 500 + linko on vähän huono yhdistelmä. Sen kyllä tiedän, että välttämättä etenkään voimansiirron osia ei ihan joka tiskiltä Valmettiin löydy, mutta jotenkin olisi fiilis ettei tuo voi olla kun joku laakeri

Uskaltaisikohan moiseen sekaantua? En edelleenkään oikein tiedä tarvitsenko traktoria, mutta jotkut väittää, että jokaisella pitäisi olla traktori. Toisaalta jos hinta on kohdillaan, niin miksi ei. Ainakin tuo olisi lähellä.

Itteasiassa valmettiin saattaa löytyä osia lähes joka tiskiltä Noita vanhempia valmetteja on aika paljon vielä käytössä ja osaa harrastetaan, niin käsitykseni mukaan niihin on aika hyvin osia tarjolla. + lähes joka kylässä huoltomies ketä osaa niitä korjata.

Toki nuo 565-johdannaiset on aika vahvasti edustettuja ja purkukoneitakin on. Tosin silti johonkin Ford(son)/MF -akselille osien saanti on helpompaa/halvempaa. Eikä nuo Valmettien laatikot ihan vahvimpien maineessa ole. Tosin ei ne ole hiljaisenkaan maineessa, mutta nyt olettaisin ettei puhuta enää normaaleista äänistä.

Jos olisi vaikka joku 411 fiiu kaupan, niin moisen voisi pihaan ottaakin ihan periaatteesta

Piharaktoriksi hytitön malli, paitsi jos sinulla on aina apumies matkassa jeesamassa romujen laittamista nostovarsiin kiinni. Hytittömät myös niin keveitä jos tarvitsisi siirtää johonkin toiseen osoitteeseen voit kuskata kärryllä. Huoltokohteet paremmin esillä. Hytillisessä mukavampi istuskella vesisateessa, muuta positiivista en löydäkkään pihakäyttö traktorissa. Olen kaksi hytillistä valtsua omistanut, mutta nykyiseen McCormikkiin olen varsin tyytyväinen.

Jaajaa, jos sillä rakvaattorilla jotain meinaa tehdäkin, niin laita vaikka Nuhvi tai Leukku, Majuri kenties. Aika kevyttä kauraa on viissatku. Mutta pääasia tietysti se, että joka pojallahan raktori on oltava.

kurppa kirjoitti:Piharaktoriksi hytitön malli

Ja vain pihatraktoriksi. Jos vähänkään hankalampi maasto, hytillinen. Kun kone kippaa selälleen, kuski on alimmaisena.

Hytitön 500 ollut meillä n. 25 vuotta.Taitaa ainoat vaihdetut osat olla akut ja polttoaineen siirtopumppu.Öljyjä ja suodattimia joskus ja jouluna... Ja uudet renkaat. Palvellut moitteetta. Putsailtu pihaa/ omaa tietä terällä. Metsästä kouran kanssa eräätkin tukit tuotu. Samoin polttopuut. Huutanut hoosiannaa klappisirkelin edessä vuotena jos toisenakin.
Näppärä peli. Toki tuolla metsässä kaipaisi ohjaustehostinta. Uudemmissa sitten taisi jo olla hytti ja tehostin. Hytti olisi metsähommissa vain tiellä.

Fordin kanssa on menty monesta pahasta paikasta... Parempi traktorina kuin autona

Eihän mulla mitään varsinaista käyttöä traktorille oikein ole. Jos nyt haluaa vaihtelua mönkkärillä pihan auraamiseen, niin voihan sen tehdä traktorillakin. Joskus joku takakuormaaja/nostoviritys olisi ihan jees vaikka jotain moottoria siirrellä.

Tuo kaatumisjuttu on ihan asiaa. Turvallisempi kopillinen sikäli on. Olen kyllä itse ajellut jostain varmaan 12 vanhasta lähtien niin kopillisilla kun kopittomillakin enkä kertaakaan ole vielä mitään kaatanut. Mutta eihän se vaadi kun sen kerran.. Voihan kopittomaan tehdä turvakaaren ja vaikka pikku kattolipan. Tuolla ideallahan nuo yleensä lämpimissä maissa on. Saa vähän varjoa ja sateen suojaa, mutta ilma vaihtuu. Ei ole moinen tielläkään eikä ihan penkille kaikki lumet talvella sada. Ihme oikeastaan ettei moisia juurikaan täälläpäin näe.