Alfabbs.fi

Kuulostaa siltä kuin olisit hinkannut sulakerasian yläpuolella moottoritilassa olevia releitä. Saatko napattua kuvan matkustajan jalkatilan yläosasta? Näyttää lähinnä johtospaghetilta, mutta siellä sen rasian pitäisi piilotella.

Käytettiinkös tämän mallin masessa Ritmon sulakerasiaa, vai oliko se joku toinen? Saattaisi vain olla olemassa ehjempiäkin vaihtoehtoja korvaamaan syöpynyt. Ja isot mahdollisuudethan on, että tämänkin rasia on lainattu jostain massamallista.

Näkemäni Ritmon rasiat ovat ulkoisesti saman näköisiä, mutta niistä puuttuu (ainakin) yksi liitin. Sisäisestä kytkennästä ei ole havaintoa. Voi olla ettei sovi ollenkaan, voi olla että sopii, mutta muutama varuste (ainakin kattoluukku) putoaa pelistä. Tai sitten ei vain ole osunut juuri oikean mallisen Ritmon rasiaa silmiin. Kannattaisihan tuo yhteensopivuus tutkia.

Mielenkiintoinen tuo renaultin kampiakselin hihnapyörä idea, kun se on kiilalla ja oikeastaan ainut vaihtoehto on etsiä heittokellolla yläkuolokohta.. no josko tästäkin selvitään ja pyörittää ajoitus kohdalleen. Toki nokat pitää lukita 4mm latalla

Edit1. Oliha siel kampiakselin lukitustapille paikka. Hallelujah

Tänään edellä ajoi Punto jonka takavaloissa ilmeisesti pientä maadoitus tms. ongelmaa. Totuustaulukko:

- Kun jarruvalo palaa ja vilkku on oikealle niin vasen vilkku vilkkuu himmeästi mukana.
- Kun jarruvalo ei pala ja vilkku on oikealle niin vasen takavalo ja vasen jarruvalo vilkkuvat oikean vilkun tahdissa siten että kun toinen palaa niin toinen ei. Ovat päällekkäin joten ilmiö tekee vekkulin vaikutelman.
- Kun jarruvalo palaa ja vilkku on vasemmalle niin mitään ei vilku.
- Kun jarruvalo ei pala ja vilkku on vasemmalle niin vasen vilkku vilkkuu himmeästi.

Hoi Rellumiehet!

Ny tarvis vähän vinkkiä

Isän renault laguna III 1.5dci oireilee melko kummasti sähköistään....

Eli kerralla autosta pimeni seuraavat:
- rekisterikilven valot
- oikeanpuoleinen takavalo (sekä luukusta että korin puolelta)
- ajotietokoneen näyttö pimenee auton käydessä, ei kokonaan sammu kun oikein tihrustamalla teksti näkyy ja valikot vaihtuu. Samalla pimenee samalla tavoin lämppärin lämpötilanäyttö. Kun auton sammuttaa heräävät näytöt henkiin. Mittarivalaistuksen kirkkausasetus ei vaikuta mitään.
- puhallin ei toimi kuin "max def" -asennossa

Kaikki sulakkeet on ehjät, tietenkin. Samoin pimeänä olevien valojen polttimot. Herääkö ajatuksia?

Entä onko rellun diagnostiikkaan hyväksi havaittua android -softaa jolla vois kokeilla napsutella päälle eri värkkejä?

^ akku finaalissa tai sen maajohdolla huono kontakti...?

En ole rellumies, mutta onko jo kokeiltu kaataa koritietokoneeseen punaviiniä ja patonkia? Siellä suunnalla lienee lakko menossa. Tai sitten vain perinteinen akku irti, odottelua, akku kiinni...

Ja jos ei viinistä, patongista ja maadoituskaapelista apuja löydy, niin käyhän katsomassa renaultkeskustelu.net. Saattanet olla siellä jo seikkaillutkin. Mikäli kyseessä on bodycompuutteri ja se löytyy samasta paikasta kuin Laguna II:ssa, niin ei se niin paha ole kojelaudan alta pois taitella. Yhden Laguna II:sta kerran tässä irrottelin manatakseni pahat henget pois pyykijöiden releestä.

Laitoin tän tähän, vaikka tänään tehtyä osioonki olisi kai kelvannut. Oli ideana vaihtaa rellun jakopää ja toimeenha käytiin kirkkain mielin, homma eteni siihen pisteeseen, että suojat oli purettu ja moottorin tuentaa irroitettu(tunkattu öljypohjasta).

Vanhasta tottumuksesta otin kampiakseli hihnapyörän irti ja SOS
Sehän on kiilatyyppisesti kiinni ja kappas piru voinu ny pyörähtää ku tyhmänä meni sen avaamaan ilman lukematta ohjeita etukäteen..
Noh eikun etsimään YKK ykköspytyn kautta.
Onni onnettomuudessa, ykk oli siinä missä piti ja nokka-akselitkin oli oikias asennos ja venttiilit liikku järkevästi.
Ohjeita kun on netti pullollaan, että laita kampiakselin lukitetappi paikalleen loveen tms ja taas SOS.
Ei edes endoskoopin kanssa löytynyt lovea mihin ihmiset ovat asentaneet sen 'pinnin'.. nooh..
Nyt tässä oon tilanteessa, että kampiakselista on löydetty koneistettu merkki, joka on YKK kanssa samalla kohdalla. Voin siis toivoa(olettaa) että siihen merkkii se on asennettava..
Kannattaa siis lukea manuaaleja :drinking:

ei menis pers edellä puuhun

Peugeootti ja 1.6 THP alkoi kaipailemaan (ehkä?) uutta jakoketjua vikakoodilla P0016 ja kilsoilla 200tkm.
No tarvii mittailla venymä ja tarkistaa ajoitus ennen kuin tilaa kaikki helyt remonttiin.
Huhu kertoo, että Prince moottoreilla on tapana joskus muuttaa itsestään ajoitusta, koska alakerran ketjupyörä saattaa luistaa kiinnityksestä kilsojen karttuessa. Viimeksi jako tuli tsekattua turborempan yhteyssä ja silloin oltiin vielä toleransseissa. Mut johan sen jälkeen on saanu pösö 20tkm lisää kilsoja mittariin.

Nyt kun takuu ei ole enää rasitteena niin ajattelin kokeilla manuaalista ketjunkiristintä ja katella kuinka se käyttäytyy. Ja jos näyttää siltä, että ketju menee joka tapauksessa vaihtoon niin taidanpa harjoitella homman autotallissa ja kokeilla millaisen v-käyrän se aiheuttaa

Ossiv kirjoitti:Ohjeita kun on netti pullollaan, että laita kampiakselin lukitetappi paikalleen loveen tms ja taas SOS.
Ei edes endoskoopin kanssa löytynyt lovea mihin ihmiset ovat asentaneet sen 'pinnin'.. nooh..

Eiköhän se vetoakselin yläpuolelta löydy. Reikä on tosin "vähän isommalle pinnille".

Siis mikäli oikein arvelen moottorityypin.

Vainio kirjoitti:Ja jos näyttää siltä, että ketju menee joka tapauksessa vaihtoon niin taidanpa harjoitella homman autotallissa ja kokeilla millaisen v-käyrän se aiheuttaa.

Tuolla P0016 vikakoodilla aika varma ketjukeissi käsillä. THP:n kettingin vaihto hiluineen on kyllä harvinaisen helppo homma. Ajoitustyökalut tarvit kunnolliset.

Manuaalikiristimen sijaan kehittäisin pakonokka-akselille yhtäsuuren pyörivän massan kuin imunokalla...

Jarsan kirjoitti:
Ossiv kirjoitti:Ohjeita kun on netti pullollaan, että laita kampiakselin lukitetappi paikalleen loveen tms ja taas SOS.
Ei edes endoskoopin kanssa löytynyt lovea mihin ihmiset ovat asentaneet sen 'pinnin'.. nooh..

Eiköhän se vetoakselin yläpuolelta löydy. Reikä on tosin "vähän isommalle pinnille".

Siis mikäli oikein arvelen moottorityypin.

>Juurikin näin. Eilen vanha vesipumppu irrotettu ja pinnat putsailtu. Josko sen kasaisi sitten tänään

Askartelin oman vvt-pyörän työkalun, kun ei viitsi kääntää 100nm momenttiin ja pitää vastaan vaan nokkien toises päässä olevista hahloista

Jarsan kirjoitti:Manuaalikiristimen sijaan kehittäisin pakonokka-akselille yhtäsuuren pyörivän massan kuin imunokalla...

Jaa, eikös Minin ja bemun vastaavia koneita ole samoilla murheilla vaikka niissä on molempien nokkien päässä ennakonsäädöllä varustetut ketjupyörät vauhtipyörinä? Kaikki parannusvinkit ovat toki tervetulleita

KVG:llä ei oikein löytynyt mitään parannetuja osia tohon jakopäähän.

Anyway, tuo jakopään kettinki näkyy hakkaavan aika rajusti jossain 1000-2000rpm välillä kylmänä. Siitä se kolkottava rallatus taitaa johtua. Ihan lämpöiseksi asti ei tullut konetta käytettyä ilman venttiilikoppaa. Näkyy se väpättävä ketju lyövän jälkiä siihen nokkien välissä olevaan muoviseen ohjuriin. Orggis kiristimen tilalle kun ruuvasi dummy kiristimen niin näytti ketjun väpätys asettuvan aika hyvin.

Lieneekö oikea ketju, mutta tuskin ihan vääräkään. Ongelmana siis 40-vuotiaan autoradion toisen kanavan mykistyminen. Ilmeisesti molemmat kanavat olivat toimineet, mutta veljen asennellessa radiota oli toinen kanava sitten mykistynyt. Äkkiä arvaten kävisi mielessä, että jonkinlainen oikosulku olisi asentaessa särkenyt vahvistimen. Kuinka herkästi tuollainen arvatenkin pariwattinen vahvistin hajoaa oikosulusta? Voiko siellä olla jotain sulake- tms suojausta piirilevyllä?

Ja kukahan tuollaisia korjaisi? Sähköliikkeitä vielä on, mutta korjaavatko ne noin vanhoja laitteita?

Vahvistimissa ei juuri sulakkeita harrasteta kuin korkeintaan syötössä. 40-vuotias vahvistin lienee tehty bipolaaritrankuilla, jolloin niiden kanssa voi hyvinkin olla sarjassa pienet (luokkaa 1 ohm tai allekin) tasausvastukset. Hyvällä tuurilla vain sellainen on savunnut pois, sillä ne käytännössä toimivat myös sulakkeina. Jos näin on käynyt, jäljen näkee kyllä silmällä. Huonommalla tuurilla sieltä on kärtsähtänyt päätetransistori. Sekin on kohtalaisen helppo vaihtaa tottumattomallekin kolvinkäyttäjälle, jos vain onnistuu onkimaan ehjän kanavan trankusta tyyppinumeron selville ja etsimään sille nykyaikaisen korvikkeen.

Jos kyseessä sattuu olemaan isolla vahvistinmoduulilla toteutettu vahvistin, niin koko moduulin vaihtaminenkaan ei ole toivoton homma. Noita vuosikymmeniä vanhoja vahvistinmoduuleja lojuu harrastajilla nurkissa.

Vaihda(ta)t sitten tasausvastuksen tai päätetransistorin, niin symmetriasyistä on hyvä vaihtaa myös sen vastinpari samassa kanavassa. Audiokytkennät tykkäävät olla symmetrisiä, eikä siinä ole kyse kultakorvahifistien geometriakikkailuista, vaan puhtaasta sähköisestä tasapainosta.

Korjaajasta en valitettavasti osaa antaa vinkkiä. Helpointa voisi olla huhuilla jollakin harrastajafoorumilla.

Tuomas K kirjoitti: Ja kukahan tuollaisia korjaisi? Sähköliikkeitä vielä on, mutta korjaavatko ne noin vanhoja laitteita?

Täältä voisi löytyä korjaustaitoa: https://pulttikanava.fi/tuoteryhmat/ele ... lto-osasto

^Tuolta voisi varmaan kysäistä, kun harrastuneisuutta vaikuttaa olevan

No, laitoin viestiä, katsotaan mitä ovat mieltä.

Parin päivän takaa. VAG -tuotteella vedet pihalle ja lavalle. Olisi pitänyt vain pysyä ilmajäähdytteisenä...

FinPat kirjoitti:Parin päivän takaa. VAG -tuotteella vedet pihalle ja lavalle. Olisi pitänyt vain pysyä ilmajäähdytteisenä...

Tuohan on porssella vanha juttu jo, Boxsterit teki tuon monesti jo tehtaan testiradalla kun Ukissa työskentelin vuonna miekka ja kirves

peksu kirjoitti:
Tuomas K kirjoitti: Ja kukahan tuollaisia korjaisi? Sähköliikkeitä vielä on, mutta korjaavatko ne noin vanhoja laitteita?
Täältä voisi löytyä korjaustaitoa: https://pulttikanava.fi/tuoteryhmat/ele ... lto-osasto

Ääni tälle. Kaverilla on palveluhalukkuutta ja paljon kokemusta vanhoista autolaitteista. Itselläkin siellä Kappan soitin herkistelyssä.

FinPat kirjoitti:Parin päivän takaa. VAG -tuotteella vedet pihalle ja lavalle. Olisi pitänyt vain pysyä ilmajäähdytteisenä...

Pikkasen oli tuuria mukana kun pysäkki ei nyt ole käytössä. Normaalisti olisi varmaan ollut mukavaa työnnellä possua ylämäkeen paikalla jonka ohi kävelee noin 1000 ihmistä sekunnissa ja bussit tööttäilevät perässä

KL kirjoitti:
peksu kirjoitti:
Tuomas K kirjoitti: Ja kukahan tuollaisia korjaisi? Sähköliikkeitä vielä on, mutta korjaavatko ne noin vanhoja laitteita?
Täältä voisi löytyä korjaustaitoa: https://pulttikanava.fi/tuoteryhmat/ele ... lto-osasto
Ääni tälle. Kaverilla on palveluhalukkuutta ja paljon kokemusta vanhoista autolaitteista. Itselläkin siellä Kappan soitin herkistelyssä.

Juu, sain vastauksen tiedusteluun, ja sen verran innostuneita olivat, että taidan uskaltaa tarjoa laitetta heille huoltoon. Ei oltu vain töissä, vaan homma selkeästi tuntuu kiinnostavan.

Isola kirjoitti:Tuossa pari kuvaa siitä, miltä Biturbon sulakerasia voi näyttää sisältä. Rasian sisäinen johdotus on tehty neljällä päällekkäin pinotulla taipuisalla piirilevyllä. Vesi pääsee niiden väliin ja elektrolyysi hoitaa loput: syntyvä liuos johtaa vaihtelevasti sähköä sulakepiirien välillä. Tilannetta voi yrittä korjata irrottelemalla levyjä toisistaan sen verran kuin saa (ne ovat tietenkin juotosten kohdalta yhdessä) ja huuhtelemalla moskat pois välistä vaikka kontaktispraylla tai isopropanolilla. Samalla on syytä korjata irtoilleet juotokset, aivan erityisesti ne konehuoneen puolelta tulevat kaksi päävirtasyöttöä.

Mitatessa voi tulla vastaan mielenkiintoisia ilmiöitä, kuten muutaman kilo-ohmin tai jopa vain sadan ohmin luokkaa olevia resistansseja eri piirien sulakkeiden välillä. Koska elektrolyysi kehittää tuonne pieniä sähköpareja, voi resistanssi lisäksi olla eri suuruinen eri suuntiin mitatessa. Tästä seuraa sitten se, että eri piirien välillä kulkee vaihtelevasti virtaa ja mm. valot voivat jäädä kiilumaan tai mittaristo elää omaa elämäänsä, vaikka auto on sammuksissa.

Tärähdyksistä aiheutuva sähköjen totaalikatoaminen viittaa ongelmaan joko päävirtasyötön liittimessä tai yhden tuossa sulakerasiassa olevan releen toiminnassa. Vika voi toki olla itse releessäkin, mutta myös tuossa piirilevyssä.

Huolellisesti kaikki moskat pois rapsuttelemalla rasian voi saada tyydyttävään kuntoon, mutta uudenveroista siitä tuskin enää tuossa vaiheessa saa.
IMG-20180808-WA0003.jpg
IMG-20180808-WA0002.jpg

Tänään sain Maseratin pois korjaamolta. Sulakerasiasta löytyi yksi irrallinen johto, joka kolvattiin paikalleen. Evästys kuului, että "Älä nyt heti Helsinkiin lähde". Viikon päästä olisi Kurikan reissu tiedossa, vuosi sitten sama matka meni mainiosti Maseratilla. Saa nähdä uskaltaako sillä nyt mennä, hyvin tuo tuntui kaupunkipyörityksessä ja pienellä maantielenkillä toimivan.

Johto? Kaksi mahdollisuutta... Joko korjaamo vähän oikoi mutkia kertoessaan mitä tehtiin, tai sitten siellä sulakerasiassa on käyty korjauspuuhissa aikaisemminkin. Tehtaan jäljiltä siellä ei nimittäin pitäisi olla yhtäkään johtoa. Vian korjauksen jäljiltä taas hyvinkin mahdollisesti, sillä alkuperäisen folion "tukeminen" johtimella on aivan käypä korjaus.

Vainio kirjoitti:Jaa, eikös Minin ja bemun vastaavia koneita ole samoilla murheilla vaikka niissä on molempien nokkien päässä ennakonsäädöllä varustetut ketjupyörät vauhtipyörinä? Kaikki parannusvinkit ovat toki tervetulleita
KVG:llä ei oikein löytynyt mitään parannetuja osia tohon jakopäähän.

Anyway, tuo jakopään kettinki näkyy hakkaavan aika rajusti jossain 1000-2000rpm välillä kylmänä. Siitä se kolkottava rallatus taitaa johtua. Ihan lämpöiseksi asti ei tullut konetta käytettyä ilman venttiilikoppaa. Näkyy se väpättävä ketju lyövän jälkiä siihen nokkien välissä olevaan muoviseen ohjuriin. Orggis kiristimen tilalle kun ruuvasi dummy kiristimen niin näytti ketjun väpätys asettuvan aika hyvin.

Totta kyllä tuokin. Kuitenkin 200hp versiossa tuntuu kestävän ketjut huomattavasti paremmin kuin 156hp versiossa. Ehkä se johtuu monen tekijän summasta ja moottorin ohjauksestakin. Mahtaisikohan 200hp version kiristin sopia 156hp koneeseen? Ei ole tullut ikinä vertailtua niiden kiristimiä vierekäin, mutta erillään pyöriteltynä ovat kyllä kokolailla identtisiä. Eri varaosanumero niille kuitenkin on.

Jep, tuo ~1500 rpm on myrkkyä tuolle koneelle. Jostain syystä tuntuu tosiaan tuottavan massiivisen värinän nokkapyörien välille ja hakkaa lopulta tuon ylälaahaimen palasiksi.

Edit: Sama osa tuo kiristin on molemmissa versioissa tai ainakin osanumerot nättävät käyvän ristiin.

Ennenkö saan ratkaistua, miten saan ökybemarin uinuttamaan turvavyöstä vasta 110m/20km/h* -rajoilla liksautin kuskin turvavyövalvonnan pois. Vastalahjaksi sain kojetauluun ilmapallovalon, vissiin kaikkea ei voi saada

No, kunhan ISTA saa tutkittua auton läpi, niin eiköhän tuonkin valon saa sammutettua. Tässä vaan vähän kestää kun orggisradio puuttuu.

*) Nuo riittäisi hienosti siihen, että kun kotiin tullessa pysähtyy pihatien päässä tyhjentämään postilaatikon, voi ryömitellä pihaan ilman turvavyötä, oletuksena ujellus alkaa n. 10m turhan aikaisin tuota varten.

Edit: joo, lähti se ilmapallovalo helpolla pois. Rock on!

THP:n jakopään lelujen vaihto tuli sitten harjoiteltua kertaalleen.
Lopputulemana voisi sanoa, että yksi helpoimmista jakopäärempoista mitä on itse tullut tehtyä.
Huoltoystävällisyys taitaakin olla ainoa hyvä ominaisuus tossa mätämoottorissa

Ajoitustyökaluja ei saanut paikoilleen vanhoilla jakopään osilla, sen verran paljon oli jako pielessä.
Pako- ja imunokka oli suunnilleen yhtä paljon pielessä, joten oiskohan se kampuran ketjupyörä luistellut kiinnityksestään?
Jakoketjun ohjureista ei onneksi ollut irronnut yhtään muovinpaloja joten välttyi öljypohjan siivousoperaatiolta.

Tesla on siirtynyt käyttämään biohajoavia maaleja.
https://www.is.fi/autot/art-2000006123230.html

mutt kirjoitti:Tesla on siirtynyt käyttämään biohajoavia maaleja.
https://www.is.fi/autot/art-2000006123230.html

Vihreät tykkää.

Fiat 500L ja älli kateissa automaagi-ilmastoinnista. Mikä avuksi..? Merkkihuolto totesi talvella pelkkää kuumaa pukanneen laitteen ehjäksi "kun vikakoodeja ei ole". Todellakin lämmitys täysillä tai sitten "low"-asennolla viileää. Välissä ei mitään. Resetoinnilla mentiinkin pari viikkoa ok, sitten älli sekosi taas. Näin kesän kynnyksellä ärsyttää, ettei ilmastointi käynnisty ja viilennä yhtään, vaikka itse ilmastointilaite pelasi resetoinnin jälkeen kyllä tavallisesti. Lämmönsäätö viileämmillä keleillä saattaa jopa toimiakin. Huoltotiskillä jäi olo, että eipä tartte autoa vaivoiksi tuoda uudelleen kun vikaa ei ole.

Itsestä tuntuisi, että ilmastointilaite ei nyt saa kaipaamaansa ohjaussignaalia jostain. Missähän noita antureita mahtaisi olla ja voiko niitä itse testailla? Taustapelin takana on sadetunnistimen anturi, onkohan valoisuusanturia yms.? Tiskillä tällekin ajatukselle melkein ääneen naureskeltiin, joten enpä tule koettaneeksi samaa paikkaa uudelleen. Onkohan Pirkanmaalla ilmastointeihin erikoistunutta korjaamoa?

^ Auringonpaahdetta jos mittaillaan, niin anturi voisi olla nänni kojelaudan päällä. Muita oleellisia ulkolämpötila, sisään puhallettava + varman ohjaamolla omansa. Vehje selvästi kuvittelee, että on liian kylmää -> pitää lämmittää, ei jäähdyttää.

Anturin ei tarvi olla viallinen, softabugillakin asia hoituu. Jos resetoinnin jälkeen toimi pari viikkoa OK, niin enempi softalta kuulostaa. Ex Bravo alkoi muinoin nähdä ulkolämpötilan esim. 7 astetta todellista korkeampana -> jo vain kylmästöinti innostui kylmästöimään, vaikka ulkolämpötila nollassa. Tuo pelelilyhän päättyi lopulta siihen, että mittaristo löi kokonaan hanskat tiskiin. Päivitetut softat sisään ja matka jatkui.

155156 kirjoitti:
mutt kirjoitti:Tesla on siirtynyt käyttämään biohajoavia maaleja.
https://www.is.fi/autot/art-2000006123230.html
Vihreät tykkää.

Mutta Alfa on ollut aina monia askeleita edellä. Ainakin jo Alfasud oli itsekompostoituva rakenne. Itseasiassa maali taisi olla ainoa asia joka piti kopan kasassa kun kaikki rauta-atomit oksidoituvat välistä.

^Ei ole Alfoissa onneksi kuitenkaan tullut vielä vastaan Saabin suurta ekoinnovaatiota, biohajoavaa johtosarjaa.

Tuomas K kirjoitti:^Ei ole Alfoissa onneksi kuitenkaan tullut vielä vastaan Saabin suurta ekoinnovaatiota, biohajoavaa johtosarjaa.

Suomessakin on kyllä vastaavaa vihreää osaamista.

Siihen aikaan kun Nokia oli vasta aloittelemassa kännyköiden tekemistä ja toimitti muistaakseni Koreaan hienoja puhelimia joissa näppäistö oli valaistu takaa niin niitä tuli takaisin koska jokin paikallinen homesieni tms. todellakin söi koko näppismaton niin että piirilevyn padit paistoivat etukuoren rei'istä. Siinä oli R&D:llä hieman ihmettelemistä.

USA:ssa jossa kaikki on isompaa ja "puolutusvoimien" budjetti kohdallaan taas käytetään sähköistä paria biohajoittamaan koko sotalaiva.
https://www.wired.com/2011/06/shipbuild ... ntegrates/

2010-luvulla BMW:n jakopääosaaminen on noussut legendaariseksi mutta en tiennyt että myös jousituspuolella olisi näin paljon haasteita. Yhdellä parkkipaikalla 100m sisään näin neljä BMW:tä joista jousitus mitä ilmeisimmin totaalisen rikki ja pyöräkulmat aivan persuuksillaan. Ilmeisesti siis yleinen vika näissä.

Huomiokaa myös katolla olevan ostoskärryn pyöräkulmat!

^

Missä tollasia näkee? Ja mitähän hitsinpimpulaa?

lerppu kirjoitti:^

Missä tollasia näkee? Ja mitähän hitsinpimpulaa?

Näitä näkee Turussa Kivikartion tiellä. Tuo oranssin värinen 1-sarjalainen jopa liikkuu suunnilleen noin alhaalla mitä kuvassa. Oletan että näissä on kuitenkin jonkinlainen ilmajousitus jossa korkeussäätö.

Turun nopeat ja raivokkaat. Vin Tupaöljyn jalanjäljissä.

Hauska että joku pitää kulttuuria yllä!

Tuli taas näköjään järjestettyä pientä projektia kesän jo valmiiksi kiireisille vapaapäiville. Huomenna lähdetään hakemaan isän kanssa purkuautoa, josta olisi tarkoitus naarata ainakin ilmastointi isän 25 vuotta vanhaan käyttövessaan. Hantin puolen ilmatyynynkin siitä saisi. Kuskin penkin istuintyynykin pitäisi vaihtaa.

Tuo siis muuton (x2), uuden kämpän remontin ja Meganen isohkojen remonttien lisäksi. Kyllähän siihen mahtuu muutama päivä osien siirtoa kahden auton välillä

Tuomas K kirjoitti: Huomenna lähdetään hakemaan isän kanssa purkuautoa, josta olisi tarkoitus naarata ainakin ilmastointi isän 25 vuotta vanhaan käyttövessaan. Hantin puolen ilmatyynynkin siitä saisi.

Kuinka kauan ilmatyynyt säilyvät kurantteina? Onko näillä joku parasta ennen päivä?

Kai niillä virallisesti on joku käyttöikä, mutta enpä ole ikinä kuullut kenenkään ostaneen uusia tyynyjä vanhojen iän takia.

Joskus ollut puhetta 10v suosituksesta, mutta tämän suosituksen keksijät eivät ilmeisesti ole kuulleet pohjolan peränurkasta, jota Suomeksi kutsutaan.

^ tai sitten kyseessä on luvattu käyttöikä. Vehkeet kun altistuu koville lämpötilanvaihteluille ym. niin eipä taida mikään valmistaja uskaltaa luvata kuin jotain 6-10 v elinikää. Muistelen, että tämäkin oli yksi myrsky vesilasissa, kun pussukoita alkoi ilmaantua. Siis että pitääkö ne uusia esim. 6 vuoden välein. Ei pidä, koska vehkeissä on sentään jonkinmoinen itsediagnostiikka edes virtapiirien kuntoa valvomassa. Enkä muista ikinä uutisoidun, että autolla X ajettiin seinään, mutta pussukat eivät toimineet tai ratkesivat riekaleiksi.

Eihän se tarkoita, etteikö näin voisi käydä, mutta mitään valtavirtaa toimintaongelmat eivät ole, kai tästä muutoin melua pidettäisiin. Enemmän voisi olla huolissaan ruosteen heikentämistä rakenteista. Tai siitä, että turvasjärjestelmien viat on "korjattu" jollain vastusviritelmällä.

Edit: siis vanhuuttaan haperot pussukat ratkesi. Takatan aito japsilaatuhan esitti sirpalepommia ihan luonnostaan ja on sitä ollut autoja, jotka eivät tarpeen tullen ole pussukoita laukaisseet tai ovat laukaisseet ne liian myöhään.

insinörtti kirjoitti:
Edit: siis vanhuuttaan haperot pussukat ratkesi. Takatan aito japsilaatuhan esitti sirpalepommia ihan luonnostaan ja on sitä ollut autoja, jotka eivät tarpeen tullen ole pussukoita laukaisseet tai ovat laukaisseet ne liian myöhään.

Eikös tuossa ollut nimenomaan vanheneminen kyseessä, tai no tavallaan vanheneminen. Eli turvatyynyn täyttymisen tekevä "räjähde"aine ei kestänyt lämpötilavaihteluita jolloin sen teho(palonopeus?) muuttui alkuperäisestä ja turvatyynyt eivät täyttyneet nopeasti vaan räjähtivät.

Kaasupanoksissahan se "parasta ennen"-päiväys on. n. 10v se tuntuu olevan merkistä riippumatta, jolloinka panokset pitäisi vaihtaa uuteen. Ne vaan maksaa niin helkutisti, ettei kukaan sitä vapaaehtoisesti tee...

Toki myös pusseissa voi vastaava päiväys olla, mutta en ole itse moista nähnyt tai kuullut.

^Noi Takatan tyynyt taisivat olla kiinteällä ponneaineella varustettuja.

Näköjään joo ammonium nitrattiin pohjautuvaa. (mikä on hyvin vettä imevä aine ja noissa ei kai ollut kosteutta imemässä/poistamassa.)

https://www.consumerreports.org/car-rec ... d-to-know/

Mitenköhän noi takaisinkutsut on euroopassa mennyt. Pitäisikö kysyä maahantuojalta kun emännällä on 2004 CR-V ja ei tietoa että olisi vaihdettu.

Garmund kirjoitti:Eikös tuossa ollut nimenomaan vanheneminen kyseessä, tai no tavallaan vanheneminen.

Seison korjattuna. Tämä "kosteus pisti pussukoihin vähän lisää vauhtia" oli mennyt ohi. Tosin valmistusvirhe/kiinanlaatu (rapsitaan turhia omianaisuuksia, kuten yli 2 s palava sytytyslanka ilotulitteissa, pois valmistuskustannusten säästämiseksi) kyseessä - ongelmia on ilmaantunut jo speksatun eliniän puitteissa. Muutoinhan ao. putka olisikin voinut päästä pinteestä sanomalla "katso parasta ennen päiväys".

En usko, että muutama vuosi yli sen speksatun 10 vee on ongelma. Mutta pussukat museoikäisessä vehkeessä voi olla jo huomattavasti mielenkiintoisempi tapaus. 30 vuotta ylittää suunnittelispeksit niin reilusti, että hapantuminen voi pilata materiaaleja vaikka kuin olisi valmistusprosessit tikissä. Näistä taitaa jo tulla testidataa (tietoja kolareista) aika vähän, joten mahd. ongelmia ei kovin helpolla päädy uutisiin.

Alfabbs.fi

Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.

Re: Muiden merkkien murheita.