Alfabbs.fi

40-luvun navetta on vuosikymmeniä ollut pahuuden vallassa ja kerännyt itsensä lattiasta kattoon täyteen tarpeetonta romua/rakennusjätettä. Asiat on muuttumassa. Hevostallista jätteet veks, rakenteet jälleen kantaviksi, halkeamat täyteen ja sähköt. Tulee puuverstaaksi. Koneita aloitettu torista metsästämään.

Onpas hävyttömän hyväkuntoisen näköinen navetta ikäisekseen. Mulla tippuisi nykyisestä navetasta koko mätä välikatto alas, jos purkaisi hevoskarsinat alta pois.

Noh tässä justiinsa piirretään poikkileikkausta uuden paikan talolaajennukseen. Vaikea saada vastaavaa ymmärtämään että liki satavuotiaaseen ei tehdä selkeästi uuden näköistä lisäkettä ja että kaiken ei tartte olla täydellistä.

Automuseo on hiukan haasteellinen, kun tontti viettää tuossa kohtaa 3,5 metriä alaspäin 20 metrin matkalla

Mutta tehdään sitten vähän pienempi ja jatketaan vaikka joskus. 2-kerroksiseen ei ole varaa vaikka kellari kiva olisikin.

Verstashallia varten onkin sitten katottu tasaisempi kohta.

Yhteensä lisärakentamista olisi tulossa n. 550m2 ja liki kaikki omana työnä, kun ei budjetit salli kuin välttämättömän ulkopuolisen työvoiman. Seuraava vapaapäivä on luultavasti 2020 tietämillä.

Saattaa olla, että saa tähänkin ketjuun osallistua lähitulevaisuudessa. Vahvassa harkinnassa -50 rakennettu pienehkö talo ja tuskin tulee kellekään yllätyksenä, että tekemistä riittäisi . Ensimmäisessä lähdössä sisälle tarvisi tehdä kylpyhuone ja keittiö, näille tietty sähköt ja luonnollisesti kaikki vesiputket. Tällä hetkellä talossa vain kylmä vesi ja lämmin vesi saunan padassa. Sisä-wc ja siten viemäröintejä on jo valmiina, mutta käytännössä tarvisi tehdä kaikki uudestaan ja siirtää seiniä.

Hyvänä puolena lasken, että on kunnan vesi ja viemäri. Taloon ei myöskään ole vuosien varrella tehty mitään "tuhoja" laajennusten ja homepommien muodossa vaan on likellä alkuperäistä. Ikkunat ja sähköt uusittu 20v sitten, joten voisi olettaa, että välittäjän muistelema 3x25 sähkötaulu saattaa jopa pitää paikkansa.

Katto on ryhdissään ja jalat kuivat, joten kyllä siinä on ihan ok aihio alkaa työstämään, jos ei tarkemmalla tutkailulla löydy mitään ylläreitä. Viikonloppuna olisi toive mennä taloja rakentaneen ja saneerauksia ammatikseen tekevän kaverin kanssa perehtymään paikkoihin tarkemmin. Ei haittaa, että on kokeneempaa silmää mukana arvioimassa työmäärää ja kustannuksia.

Ainiin, tontilla rakennusoikeutta yli 400 neliötä. Siihen saattaisi justjust mahtua joku pieni piharakennus

Mulla tulee Tuuloksen maatila myyntiin jossain vaihees....
Tosin ei oo niitä kunnan vesiä. Eli pääsee vielä halvemmalla.

Alfissimo kirjoitti: Hyvänä puolena lasken, että on kunnan vesi ja viemäri.

Tästä oon kyllä vahvasti eri mieltä

Alfissimo kirjoitti:Saattaa olla, että saa tähänkin ketjuun osallistua lähitulevaisuudessa. Vahvassa harkinnassa -50 rakennettu pienehkö talo ja tuskin tulee kellekään yllätyksenä, että tekemistä riittäisi .
.
...jos ei tarkemmalla tutkailulla löydy mitään ylläreitä.

Joo-o... ei tarvi tätä taloa alkaa tekemään.

Etsintä jatkuu

Jännää kuinka paljon lopulta rakentaminen on kehittyny viime vuossadallakin, nyt kun laittaa 30-luvun taloa, niin tää -50 valmistunu tuntuu monessa suhteessa huippumodernilta. Toisaalta ei tää oo koskaan tuntunutkaan silleen "vanhalle talolle", vaikka on peiliovia ja alkuperäinen peltikattokin. Tai sitten kaikkeen vaan tottuu.

Mut noin niinkuin esimerkkinä tehdasvalmisteinen tervapaperi ja sahanpurueristeet vs. rahkasammal ja painomaa.

Uudes paikas täytyy kaikin keinoin koittaa säilyttää vanhan talon fiilis, tätä nykyistä tuli nuorempana rempattua vähän turhankin paljon, kun ei ollut vielä kehittynyt intohimoa kaikkeen vanhaan. Toisaalta tää oli kyl niin päin ***ttä laiteltu, ettei ollut hirveesti säilytettävää ja huonejärjestyskin ihan hanurista. No on täällä edelleen alkuperäiset paneelikatot ja lautalattiat. On muuten mahottoman mukava aito puulattia öljyvahattuna kylmänäkin paljaan jalan alla aamuisin, vrt. laminaatti tai laatta.

sämpy kirjoitti:Mut noin niinkuin esimerkkinä tehdasvalmisteinen tervapaperi ja sahanpurueristeet vs. rahkasammal ja painomaa.

Jakoviivana on aika lailla sota-aika. Jälleenrakennuskaudella oli vähän niin kuin tarvetta ottaa nopsempia menetelmiä käyttöön, ja toisaalta rankarakenne hirren sijasta oli hiljattain rantautunut Suomeenkin. Samalla tapahtui yhtä sun toista muutakin, mikä vauhditti teollisuutta yleensä ja rakennustuoteteollisuutta siinä sivussa: sotatarviketeollisuus, sotakorvaukset, karjalaisten asuttaminen ja koko elinkeinorakenteen muutoksen käynnistyminen.

Panu Kailan Talotohtori on edelleen hyvä ja kompakti esitys sekä rakentamisen historiasta että vanhan ylläpitämisestä kiinnostuneille.

Onko sauna-asiantuntijoita foorumilla? Kämppä menee myyntiin, mutta huonokuntoinen sauna pitää sitä ennen rempata. Alkuperäinen höyrysulku on rakennusmääräysten vastaisesti muovia ja kunto muutenkin nuhjuinen, joten tuo ei olisi ollut varsinaisesti myyntivaltti.

Jos tekisi itselle niin homma olisi helpompi, kaikki uusiksi. Myyntiin kun tekee, niin hinta painaa enemmän.

Alkuperäinen rakenne on seinissä villa - tuulensuojalevy - muovi. Katto on samanlainen, paitsi että se muovi on jemmattu sinne tuulensuojalevyn taakse.

Yleensä saunassa ei liene tapana käyttää levyjä seinissä, mutta saako siellä olla tuollainen tuulensuojalevy? Ja jos saa, niin piisaisiko katon höyrysulun uusimiseksi, että poralla poraa sen tuulensuojalevyn läpi katon täyteen reikiä (muovin rei'ittämiseksi) ja sitten laittaa alumiinipaperin sisäpuolelle? Vai pitääkö ne levyt repiä sieltä helvettiin?

Työn määrää ja kustannuksia siis yritän suitsia, mutta toki tavoitteena on määräykset täyttävä lopputulema.

sämpy kirjoitti:On muuten mahottoman mukava aito puulattia öljyvahattuna kylmänäkin paljaan jalan alla aamuisin, vrt. laminaatti tai laatta.

Millainen työnä tuon öljyvahauksen tekeminen/teettäminen on ja miltä lopputulos näyttää?

En usko, että tuulensuojalevy kuuluu saunaan missään määrin. Tai mikään levytavara, johan siitä liimat haihtuu kuumuudessa sisäilmaan. Tai ovat varmaan jo haihtuneet, mutta koskapa olet myymässä, on sinulla riskinä, että oikaisu remontissa potkaisee takaisin seuraavien vuosien aikana. Ei se niin iso lisätyö ole repiä levyjä ja muoveja pois ja laittaa oikeaoppinen rakenne paneleiden alle. Eipähän tarvitse tulevia vuosia miettiä, että tuleeko siitä valittamista.

Jos teet kunnolla, kannattaa dokumentoida runsailla kuvilla. Minä ainakin ostajana arvostaisin sellaista, varsinkin nyt kun on nähnyt, miten luovia ihmiset (myös ammattilaiset) osaavat olla, mitä remontin ryssimiseen tulee. Tosin suurinta osaa ostajia taitaa lähinnä kiinnostaa onko kivat tapetit.

^^^ siis että mitenpäin tuota materiaalilistaa piti lukea?

Kyllähän saunassa hyörynsulku kuuluu olla ja nimenomaan sisäpuolella, mutta moinen toteutetaan yleensä alumiinipaperilla tai käyttämällä eristelevyjä, joissa on tämä ominaisuus sisäänrakennettyna (Sauna Satu yms.).

Todelliset haasteet, kuten kylppärinkin osalta, on sitten liittymisessä ulkoseinän ja yläpohjan höyrysulkuun.

http://www.rytmirakennus.fi/sisaremonti ... -toiminta/

insinörtti kirjoitti:^^^ siis että mitenpäin tuota materiaalilistaa piti lukea?

No ihan järjestyksessä luonnollisesti, sisältä ulospäin.

Tiedän kyllä minkälainen rakenne siellä kuuluisi olla, ja sellaista siellä ei tällä hetkellä ole. Muovi ei luonnollisesti ole oikea höyrysulku saunaan, ja nyt on tarkoitus tehdä se oikein. Nyt tässä lähinnä mietityttää tuo tuulensuojalevy. Onko jotain syytä miksi se ei saisi olla siellä? Kokonaan sen poistaminen ei ole mahdollista, sillä lattialaatat on nostettu seinille eli tuulensuojalevyn alaosa on laatoitettu. Jos levyt siis poistaa, pitää ne levyt sahata poikki laattojen yläpuolelta. Laattojen uusiminen ei ole vaihtoehto, koska remontin hinta lähtee siinä kohtaa sen verran lapasesta ettei sitä ikinä saa myydessä takaisin, eli jääkööt kaakelihommat seuraavalle asukkaalle.

En tuomitse täysin tuota tuulensuojalevyä, kun se on höyrynsulun ulkopuolella. Rakennehan on oikea ulospäin harveneva.

Enemmän huolestuisin mitä niitten laattojen alla on estämässä kosteuden kulkua.

Ja yksi haastava rakenne pesutiloissa on väliseinät, joiden molemmilla puolilla on märkätilat. Laitetaanko vesieriste molemmin puolin ja mihin päin se seinä sitten kuivaa?

Aiemmin joku oli näköjään kysynyt öljyvahasta. Tuohan levitetään ihan vaan kylmänä pehmeällä kankaalla käsin pari kertaa, kuten muutkin vahakäsittelyt. Helpompaa kuin lateksin maalaaminen. Mutta ei estä kulumista kuten lakkaus, eikä suojaa uv-säteiltä. Melkein kuin paljas puu, mutta helpompi pitää puhtaana.

sämpy kirjoitti: Ja yksi haastava rakenne pesutiloissa on väliseinät, joiden molemmilla puolilla on märkätilat. Laitetaanko vesieriste molemmin puolin ja mihin päin se seinä sitten kuivaa?

Vesieristettä ei saunassa kovin korkealle nosteta, mutta onhan se alumiinikin hengittämätön. Meillä väliseinäharkoissa on ontelot, joten niiden pitäisi "hengittää" ylös vapaasti. Vesijohdot ja sähköt kulkevat myös näissä onteloissa.

Jep, märkätilojen väliseinässä kivimateriaali on minun mielestä ainoa mielekäs valinta. Kyllähän noihin edelleenkin taitavat puukoolauksia, villoja ja kipsilevyä laitella, mutta vesieristysten ja kosteussulkujen on parasta olla sitten täydellisessä kunnossa, varsinkin jos suihkut on heti sellaisen seinän takana.

Eikö sitä tuulensuojalevyä saa ajettua sirkkelillä poikki niin, ettei laatoituksiin tarvia koskea? Sitten vesieristeellä tms yhdistää alupaperin lattian vesieristykseen. Tai jos levyn alla ei ole muovia, niin kai se voi olla paikallaankin. Pelkkää rei'ittämistä en muoviongelman ratkaisuksi uskaltaisi laskea. Kyllähän se enimmän kosteuden läpi päästää, mutta hikoilee se silti, ellei tosiaan saa oikein kunnolla perforoitua.

sämpy kirjoitti: Aiemmin joku oli näköjään kysynyt öljyvahasta. Tuohan levitetään ihan vaan kylmänä pehmeällä kankaalla käsin pari kertaa, kuten muutkin vahakäsittelyt. Helpompaa kuin lateksin maalaaminen. Mutta ei estä kulumista kuten lakkaus, eikä suojaa uv-säteiltä. Melkein kuin paljas puu, mutta helpompi pitää puhtaana.

Kiitos vastauksesta. Hommasta löytyikin googlaamalla kohtalaisen paljon juttua. Itselläni on vanhat lautalattiat maalattuna ja lakattuna ja nämä on tarkoitus säilyttää. Niistä varmaan tulisi kyllä kivan näköiset sopivalla vahasävyllä. Vanhan pintakäsittelyn poisto onkin sitten oma prosessinsa..

Mulla oli maalattu wanhalla öljylakkamaalilla tms. Sulaa kun saa vähänkin lämpöä, mikä tekee hiomisen mahdottomaksi. Ainoa vaihtoehto oli maalinpoistoaine ja armoton kaapiminen kovametalliterällä. Lopuksi isolla nauhakoneella ja karkealla paperilla ennen viimeistelyhiontaa.

Pari viikkoa kontattu siis terän kanssa lattioita paljaaksi. Uudessa kämpässä tyydyn maalaamaan uudestaan vanhat entuudestaan maalatut lattiat.

Ehkä ei pitäisi... Mutta mitä jos on olemassa kone, joka tekee parin viikon konttaamisen päivässä?

https://youtu.be/Zrv0iKisgz0

^ Mulla on kertaalleen höylätty lattiat kahdesta huoneesta tuollaisen kanssa, tulee kyllä huippu jälkeä. Sen jälkeen lattialaudoista kiristettiin raot kiinni ja lakka päälle. Lopputulos oli erittäin hieno, melkein liiankin. Nyt tekis mieli sellaista kevyttä patinaa eli laudan muoto saisi säilyä ja ainakin osin myös siinä olevat kolhut.

Kokeilin sähköhöylää, mutta kehitti liikaa lämpöä ja maali suli kiinni teriin. Öljylakkamaali on perseestä, sitä käytettiin kai jonnekin 60-luvulle asti?

mä otin keittiön lattiasta maalit irti sähköhöylällä. poikkisyyhyn, kolme kertaa konttasin lattian läpi ja sen jälkeen hiomakoneella. Oli purua ja pölyä mutta hyvä tuli

Juu on noissa oma hommansa. Tuo öljylakkamaali on kuin kirpparin tarralapun liimat. Sulaa ja leviää vaan mitä enemmän yrittää poistaa. On kovaa ainoastaan huoneenlämmössä.

Tässä minun talossa lattiassa oli ennen höyläystä jokin tummanruskea käsittely, jonkinlainen petsaus kait. Talo on valmistunut 1948. Joka tapauksessa höyläys sujui ilman ongelmia. Nyttemmin lattiat on maalattu Betoluxilla pl. nuo kaksi huonetta joiden lattiat on lakattu. Hmm, pitää vähän miettiä tuota lattian maalinpoisto hommaa..

80-luvulla ja sen jälkeen maalatut irtoaa hiomalla.
Maalista kannattaa muistaa, että se ei oikein pysy lattiassa, ellei puuta hio puulle asti puhtaaksi.
Itse teettäisin hionnan ammattilaisella, koska maali näyttää kaikki virheet hionnassa vielä selvemmin kuin esimerkiksi lakassa.

Murjun myyntifiksaus lähti etenemään. Viime viikolla tuli remonttilupa saunan uusimiselle (lauteet ja suurimman osan paneeleista tosin kuskasin jäteasemalle jo kauan sitten) ja tänään kävi sähkäri kytkemässä kiukaan ja lämpöpatterin irti.

Kiukaasta kun pääsi eroon, niin heti piti repiä seinä auki, kun seinän toisella puolella on suihku. Silmämääräisesti arvioiden seinä on onneksi kuiva. Kosteusmittaaja täytyy kuitenkin tilata paikalle ettei jää ylläreitä huomaamatta ja viimeistään myydessä se pumaska tulee tarpeeseen. Jos kellään on suositella kohtuuhintaista ja luotettavaa mittaajaa Vantaan suunnalta niin olen kiinnostunut.

Miksiköhän se suihkun seinä muuten on täynnä ruuveja? Seinän sisällä törröttää runsaasti ruuvien päitä siinä suihkuseinässä. Onko sinne ruuvattu alkuperäisen lastulevyn päälle joku märkätilalevy edellisessä remontissa 90-luvulla, vai mitähän ne voisi olla?

Tarkemmin ajan kanssa tutkien vaikuttaa sittenkin siltä, että suihkuhanan alta on seinä kastunut. Homma siis vähän eskaloituu.

Onhan se myynnin kannalta positiivinen juttu että kylppäri on uusi. Toisaalta, eräskin remppafirma mainosti ettei hyvän tarvitse olla kallista, ja tämän vakuudeksi alla oli esimerkkejä kylppäriremonteista pieneen kylppäriin, ja hinnat vajaasta 18000 eurosta päälle kolmen kympin. Hiukan pihimmin ehkä täytyy rempasta selvitä jos ei aikomuksena ole polttaa seteleitä pelkästä tuhlaamisen ilosta.

Tuomas K kirjoitti:. Toisaalta, eräskin remppafirma mainosti ettei hyvän tarvitse olla kallista, ja tämän vakuudeksi alla oli esimerkkejä kylppäriremonteista pieneen kylppäriin, ja hinnat vajaasta 18000 eurosta päälle kolmen kympin. Hiukan pihimmin ehkä täytyy rempasta selvitä jos ei aikomuksena ole polttaa seteleitä pelkästä tuhlaamisen ilosta.

Tuli mieleen, kun aloin remontoimaan 2003 kellariin uutta saunaosastoa: Otin pankista 20 000 Euroa lainaa, ostin 5 vuotta vanhan Xantian, pojille polkupyörät, ja sitten koko perhe autolomalle Saksaan/Tanskaan/Ruotsiin. Lopuilla tuli saunaosasto
Pari vuotta myöhemmin naapuri palkkasi remonttifirman remppaamaan saunaosastonsa, sillä meni se 20 000.
Omaa orjatyötä oli paljon, ja hoidin siihen aikaan sellaista projektia, että koneiden vuokrakustannukset olivat minimaaliset ja tarvikeostot edullisia. Alan koulutus tietenkin helpotti.

Liiteri alkaa hahmottua. Lattian ja katon vielä tarvitsisi.

Edit: kuvalinkki ei tainnu toimia..

Aloittelin tänäkesänä vähän tuota ulkovuoriremppaa.
Harmi ettei tullut otettu "ennen" kuvaa samalta kantilta.





Mutta kai tuosta vähän saa osviittaa, notta mihin suuntaan ollaan menossa. Ja viel ois puolet jäljellä...

^Vielä on kesääkin jäljellä!

Neljä päivää kului omakotitalon peltikaton ruuvailuun, ei katolla oikein rennosti osaa olla vaikka muutaman katon jo tehnyt.. Nyt oli sentään valjaat

Mulla on kyseessä vähän pienempi katto, kuistilla ei kauheasti neliöitä ole ja peltien ruuvailu meni puolessa päivässä. Koska vesikaton runko oli kokoelma erilaisia vuotoperäisiä kosteusvaurioita arviolta 50-60 vuoden ajalta (ja katto itsessään kokoelma erilaisia paikkoja ja päällekkäisyyksiä n. 70 vuodelta), meni koko runkokin uusiksi. Nyt siellä on alkuperäistä komeampi ja järeämpi runko paikoillaan, eikä tippaakaan ole tullut sisään niinä muutamana sadepäivänä mitä on ollut, joten lasketaan toimivaksi toteutukseksi.

However, kun sanoin ääneen että meinaan vaihtaa katon, kysyi rakennusmies naapurista että meinaanko eristää samalla. Kuistihan on rakennettu tiettävästi vuonna 1948 kylmäksi ja eristämättömäksi ja aattelinkin kyllä että en, mutta nyt kun asiaa on rakenteita vaihdellessa makustellut, niin eihän se tosiaan paha rasti olisi tässä kohtaa viskoa sinne villakerrosta - toimiihan kuisti vähintään eristävänä puskurina ja keventää ehkä hieman lämmityslaskua talvella jos on vähänkin ulkoilmaa lämpimämpi, eikä ajatus siltä pohjalta kuulosta lainkaan huonolta, etenkään kun vajaan 8m^2 villat ei nyt ihan puolta maailmaa maksa. Seinäthän on silti melko ohuita ja käytännössä eristämättömiä, mutta onhan tuo hyvä alku aloittaa siitä katosta, joka nyt on tekeillä. Kyllä ne seinätkin sentään tuulta pitää.

Oikeastaan ainoaksi kysymysmerkiksi jää se rakentamisen ihanin kysymysmerkki, eli kosteus. Seiniä tosiaan en ainakaan vielä aio lähteä eristämään enkä siis kuistia varsinaisesti lämmittämään, joten lämpötilaerot ja kastepisteet voivat olla ihan mitenpäin vaan, lähinnä kelistä riippuen. Minä omassa päässäni pähkäilin, että tuo on helpointa ja järkevintä ratkoa käyttämällä hengittävää eristeratkaisua malliin puukuitupohjainen ekovilla.

Lisäksi tarkoitus on jo kesähelteiden kasvihuone-efektin takia laittaa kuistille puhaltimella varustettu poistoilmakanava, niin kosteimpia sisäoloja saa helpotettua jo silläkin, mutta todennäköisesti sen kehtaa talven ajan pitää pois päältä. Tuon ilmakanavan ajattelin tuoda vaakatasoisena ulos päätykolmiosta, reunalta enkä suoraan oven yläpuolelta. Toinen vesikattoa puhkomaton (jota pidän hyvänä lähtökohtana) vaihtoehto olisi tuoda ilmakanava ulos räystään kautta, mutta liekö siinäkään lopulta mitään teknistä etua. Ulkonäöllisestihän räystäsmalli voisi kyllä olla paremmin piilossa.

Mitä sanoo rakennusteknisesti kokeneempi väki, onko kummassakaan ajatuksessa fataalia virhettä? Ekovillaa kattoon ja ilmakanava päädystä tai räystäästä pihalle, vai onko suuria syitä ottaa ajatuksissa pakkia?

Tuli asennetuksi parvekkeen / terassin lattiaan tippalistat ja vesieristeet.

Hyväksi onneksi voi elättää itseni muulla työllä koska tällä nopeudella ja työn laadulla ei paljon asiakkaita taitaisi olla. Huonoksi onneksi verokiila on Suomessa niin korkea että kädetönkin joutuu näitä hommia itse tekemään. USA:ssa olisi soittanut Josen ja Pedron paikalle ja valmista olisi tullut laadukkaasti ja nopeasti. Ja kustannuksella jonka maksaisin ilomielin.

^^Laita poisto päätyyn, niin ei tarvitse ilmaa puhaltaa räystään alta välipohjaan.

Pääty on varmaan helppoutensa ja loogisuutensa puolesta muutenkin way to go, mutta ihan en nyt koppaa fysiikkaa tuossa ajatuksessa - miksi sinne välipohjaan pitäisi tuon myötä alkaa ilmaa puhaltamaan? Ihan pihalle sieltäkin puhallusta siis ajattelin siis niin, että jos ulostuloaukon maisemoi räystäslautojen (jotka siis tulee vaakatasoon tässä tapauksessa) sekaan sellaiselle kohtaa, johon ei juurikaan silmä osu ja siten jää käytännössä näkymättömiin, kun päädystä sen melkeen väkisin näkee sokea apinakin.

Ei se toki näkyvä ilmaritiläkään maailmaa kaada, nätimpi vaan olisi piilotetumman kanssa.

Piti kirjoittaa yläpohjaan...
Räystään alla kun sisäilma virtaa ylös, niin se päätyy myös katon ja sen mahdollisen eristeen väliin. Ymmärsin, että jokin harjakattoinen kuisti on kyseessä.
Jos sattuisit puhaltamaan joskus lämmintä sisäilmaa kylmempään yläpohjaan saat jonkin verran ylimääräistä kondenssia tulokseksi.
Kesäkäytössä asialla ei ole merkitystä.

Polforea kirjoitti:Lisäksi tarkoitus on jo kesähelteiden kasvihuone-efektin takia laittaa kuistille puhaltimella varustettu poistoilmakanava, niin kosteimpia sisäoloja saa helpotettua jo silläkin, mutta todennäköisesti sen kehtaa talven ajan pitää pois päältä. Tuon ilmakanavan ajattelin tuoda vaakatasoisena ulos päätykolmiosta, reunalta enkä suoraan oven yläpuolelta. Toinen vesikattoa puhkomaton (jota pidän hyvänä lähtökohtana) vaihtoehto olisi tuoda ilmakanava ulos räystään kautta, mutta liekö siinäkään lopulta mitään teknistä etua. Ulkonäöllisestihän räystäsmalli voisi kyllä olla paremmin piilossa.

Mitä sanoo rakennusteknisesti kokeneempi väki, onko kummassakaan ajatuksessa fataalia virhettä? Ekovillaa kattoon ja ilmakanava päädystä tai räystäästä pihalle, vai onko suuria syitä ottaa ajatuksissa pakkia?

Ekovillaa tai vastaavaa ilman muuta kattoon kun se kerran on auki, laita myös ilmansulku paperi sinne alle valmiiksi. Puhallin juttu ei nyt oikein aukene, tosin saattaa johtua ihan kellon ajastakin. Kasvihuone ilmiön kyllä ymmärrän omasta kokemuksesta, mutta eikö helpoin ratkaisu olisi tuuletus kuistin ikkunoiden kautta kesällä? Oletettavasti kuistin ja talon "välissä" on kuitenkin ulko-ovi kun kyseessä on eristämätön kuisti. Miten tällä puhallin ratkaisulla olisi tarkoitus saada kostetutta pois sisätiloista

^^Ah joo, totta. Alkoi ajatus aukeamaan omaankin päähän saunassa istuessa, ehkä löylyvirtaus helpotti ajatuksenjuoksua. Just tälläisten sudenkuoppien takia on hyvä pohtia "ääneen" ennenkö toteuttaa hienon idean.

^Ei, koska ikkunoiden avaaminen vaatii manuaalista, fyysistä suoritusta, kun taas koneellista poistoa pystyy ohjaamaan hallitusti ja automaattisesti. Ja nyt kun se katto tosiaan on auki, on tuo kanava sinne helppo lisätä. Otetaan malliksi tyypillinen suomalainen kesäpäivä - aamulla töihin lähteissä ilmassa lentää nestemäistä typpeä vaakatasossa, eikä tule mieleenkään avata yhtäkään ikkunaa. Puolen päivän tienoossa nestetyppi rauhoittuu ja aurinko alkaa paistaa -> kotiin tullessa viiden-kuuden tienoossa iltapäivällä kusitilla on parikymppiä enemmän lämpöö kuin ympärillä, eikä kellään oo kivaa. Toki siinä kohden voi alkaa aukomaan ikkunoita, mutta jos sähköpöhnötin on hoitanut ilmanvaihdon jo valmiiksi ja kuistilla on vaan yhtä kuuma kuin ulkona, niin aina parempi.

Sisätilasta puhuessa tarkoitin toki nimenomaan kuistin sisätilaa, en talon. Etenkin sopivaan kelinvaihtoaikaan onnistuu kantamaan kosteutta kuistille enemmän kuin ulkoilmassa on ja näitä tilanteita voi helpottaa pöhnöttimellä, jos mieli tekee. Ei tuota kovin usein tapahdu ja kyllä se silloinkin kuivuu ittestäänkin (on se kuisti tähänkin asti pärjännyt ilman lisättyä ilmanvaihtoa), mutta en minä haittana näe mahdollisuutta reagoida näihinkin tilanteisiin konevoimalla.

Omaan talliin oli kanssa tarkoitus tehdä tuollainen ratkaisu joka kestää lämpötilaeroa molemminpäin kun ei tuota ole aina tarkoitus lämpimänä pitää. Sellainen vinkki itselle annettiin, että nykyisissä ilmansulku"papereissa" voi joissain olla muovikalvo välissä. Jos vähän nurkkaa kostuttaa ja sormilla myträä, niin selviää tuo.

Eikös raksailuun aina kuulu arveluttavat kärrykuormat



50 mm tuppensahattu koivu muuttui sitten liiterin lattiaksi:



Luulisin, että sopivan harva liiterin lattiaksi eikä tuntunut paljoa hyppiessä notkuvan. Sattui löytymään, niin juoksut 6x4 parrua Ihan en kyllä 60 cm jaolla tehnyt kun tuntui 1,2 metriäkin aika tukevalta jaolta noilla materiaalivahvuuksilla.

Isävainaa nuo koivut taannoin sahuutti samalla kun itse sahuutin haavat saunanlauteiksi joitain vuosia sitten. En tiedä mitä varten nuo koivut oli, mutta satuin nuo muistamaan, niin olkoon nyt sitten lattiana. Jäihin noita vielä ehkä kolmasosa jäljellekin jos moisia johonkin sattuisi tarvitsemaan.

Vielä pitäisi pellit nostella katolle, toiseen oviaukkoon tehdä portaat ja ovet ruuvailla kiinni. Sitten saakin alkaa täyttää klapeilla. Väliseinän meinasin kanssa laittaa, niin saa kaksi puusatsia pysymään erillään. Tilavuus kuitenkin riittää kahden vuoden puille hyvin.

^ Ja parhaat tai pahimmat kuljettavat saman lastin auton katolla -telineellä tai ilman.

Täällä oli tänään lopputarkastus perinteisesti yliaikaisena. Muuten meni hyvin, mutta vastaava oli jättänyt mappinsa jonnekin. Veikkaisin, ettei löydä sitä ikinä.
Pitääkin päivittää tänne ennen-jälkeen -kuvapari.

Meillä on käynnissä talon huoltomaalaus, onhan tässä jo 10v takana. Ostettiin koko homma, kun ei itse ehdi, eikä uskalla tuolla korkealla heilua. Seuraavat hommat on Niben maalämpöpumpun kahden flexiputken vaihdot, kun hieman hävittää nesteistä. Niiden muhveista se hiljalleen tiputtaa. Putket ovat pinnaltaan aika ryönäsen näköisiä, joten vaihdetaan samalla. Sitten on vielä tuon ilmalämpöpumpun diagnoosi/huolto vielä edessä, kun ei enää viimeisillä helteillä jaksanut oikein kylmentää. No, eipä tässä kovin ulkomaan lomamatkoille enää olisi ehtinytkään taikka viittinyt haaveilla edes auton vaihdosta .

Polforea kirjoitti:^Ei, koska ikkunoiden avaaminen vaatii manuaalista, fyysistä suoritusta, kun taas koneellista poistoa pystyy ohjaamaan hallitusti ja automaattisesti. Ja nyt kun se katto tosiaan on auki, on tuo kanava sinne helppo lisätä. Otetaan malliksi tyypillinen suomalainen kesäpäivä - aamulla töihin lähteissä ilmassa lentää nestemäistä typpeä vaakatasossa, eikä tule mieleenkään avata yhtäkään ikkunaa. Puolen päivän tienoossa nestetyppi rauhoittuu ja aurinko alkaa paistaa -> kotiin tullessa viiden-kuuden tienoossa iltapäivällä kusitilla on parikymppiä enemmän lämpöö kuin ympärillä, eikä kellään oo kivaa. Toki siinä kohden voi alkaa aukomaan ikkunoita, mutta jos sähköpöhnötin on hoitanut ilmanvaihdon jo valmiiksi ja kuistilla on vaan yhtä kuuma kuin ulkona, niin aina parempi.

Sisätilasta puhuessa tarkoitin toki nimenomaan kuistin sisätilaa, en talon. Etenkin sopivaan kelinvaihtoaikaan onnistuu kantamaan kosteutta kuistille enemmän kuin ulkoilmassa on ja näitä tilanteita voi helpottaa pöhnöttimellä, jos mieli tekee. Ei tuota kovin usein tapahdu ja kyllä se silloinkin kuivuu ittestäänkin (on se kuisti tähänkin asti pärjännyt ilman lisättyä ilmanvaihtoa), mutta en minä haittana näe mahdollisuutta reagoida näihinkin tilanteisiin konevoimalla.

Oon hieman skeptinen tuon tarpeen/hyödyn suhteen, sillä kuinka usein on oikeasti tarvetta kosteuden poistoon. Entä kuinka iso puhaltimen pitää olla, että se jaksaa aurinkoisena päivänä "jäähdyttää" kuistia. Kuten sanottu niin onhan se toiminut tähänkin asti. Ehkä tähän sopisi tuo auton laittoon kuuluva ajatus: If it ain´t broken don´t fix it

Koska tämä nyt on kuitenkin maku ja mieltymys kysymys, niin kun päädyt laittamaan puhaltimen, muista myös järjestää korvausilma sopivalta suunnalta. Näihin törmää aika usein, että korvausilma unohtuu alkuperäistä järjestelmää parannellessa. Samoin kuten Gasket jo mainitsikin niin kaikki paperit eivät ole vain paperia. Myös saumojen tiiveys ja kanavan eristys kannattaa hoitaa nyt kunnolla niin ei tarvi sit enää puuttua niihin jos teet siitä joskus lämpimän tilan.

Todella harvoin, muutaman kerran olen onnistunut kosteuden kuistille kantamaan niin että ilmanvaihdosta olisi ollut apua. Eikä se ilmanvaihto tosiaan mikään ilmastointikone ole, mutta vaihtuva ilma on tuon kasvihuone-efektin osalta varmasti jossain määrin helpottava, kun verrokkina on tähänastinen seisova ilma. Ja juu, yllättäen korvausilma-asioihin on jonkin verran tarvinnut perehtyä. Tönön ostaessa suurin/paras korvausilmareitti oli vuotava ulko-ovi, kun ylitiiviit ikkunat (rinturi, alakerran ikkunat vaihdettu) eivät sitä tarpeeksi tuoneet. Ei yllättäne, että eteisen lattia oli ekana talvena hivenen viileähkö - nykyään tilanne on "vähän" parempi, yläkerran vanhat ikkunat eivät jäädy, eteisen lattia ei kylmene ja ilmakin pääsee kunnolla vaihtumaan ilman vedontunteita.

Paperiksi ajattelin rohkeast tuotai Ekovillan omaa paperia: https://www.sarokas.fi/ilmansulkupaperi-x5-eko-60m-rll - se on kangasvahvisteinen, mutta ei ole höyrynsulku ja mahdollistaa kuivumisen molempiin suuntiin, eli pitäisi ilmeisesti toimia tässä kohtaa ihan hyvin.

Taisin hätäillä seinänkastumisdiagnoosin kanssa. Kosteusmittaaja kävi tutkimassa kylppärin ja totesi kuivaksi.

No, parempi olla liian varovainen

Polforea kirjoitti:Todella harvoin, muutaman kerran olen onnistunut kosteuden kuistille kantamaan niin että ilmanvaihdosta olisi ollut apua.

Vanhempi veljes teki yhteen eteisvaatekaappiin oman torvensa, tosin tuo ei ole "paraatieteisessä" vaan rintsikan alakertaan menevän oven takana. Kun vaikka metsästä tulee märät metsurinkamppeet päällä, niin kyllähän niistä aika jämäkkä kosteus ja käry lähtee. Tosin jos ei moisia harrasta, niin sitten ehkä vähempi tarvetta. Tosin kyllä jotkut märät ulkoilukamppeetkin kuivuu kivemmin jos ilma vaihtuu.


Itse sain eilen illalla liiterin portaat näprättyä valmiiksi, pari peltiä jo katolle ja toiseen päätyyn otsalaudat Muutamaan kertaan noita piti asemoida. Tuohan on sellainen valmisliiteripaketti mitä olen kasaillut. Ohjeissa on otsalauta nostettu 40 mm kattoa ylemmäs ja siis pellin etupuolella. Omasta mielestä aika hölmö, koska silloinhan tuo otsalauta on aina märkä. Tiputin siis sitä reilusti alas ja toin kattopellin muutaman kymmenen milliä siihen päälle. Silloin tuo otsalauta on pellin reunan alapuolella suojassa. Eikä tuo omaan silmään mitenkään pöllön näköinenkään ole.

En viitsinyt alkaa maakaapelia kaivamaan, niin laitoin testiksi liiteriin valot aurinkokennolla. Fundeerasin, että vaikkei talvella niin kovin aurinko välttämättä aina paistakaan, niin jos tuolla joka toinen päivä käy ehkä 3 min niin jos tuo sen aikaa jaksaisi valaista.

Polforea kirjoitti:Paperiksi ajattelin rohkeast tuotai Ekovillan omaa paperia: https://www.sarokas.fi/ilmansulkupaperi-x5-eko-60m-rll - se on kangasvahvisteinen, mutta ei ole höyrynsulku ja mahdollistaa kuivumisen molempiin suuntiin, eli pitäisi ilmeisesti toimia tässä kohtaa ihan hyvin.

En muuten laittanutkaan, kun löysin ihan omista varastoistani vajaan, mutta riittävän rullan sopivaa ilmansulkupaperia joten hyödynsin sitä. Nyt jo pystyy sanomaan, että oli ihan oikea ratkaisu työntää tuonne vähän vanhaa, säälittävää purupintaa parempi eristys - nyt kun pihalla välillä jo viilenee, seuraa kuistin viilentyminen huomattavasti aiempaa hitaammin. Tästä innostuneena ostin 200W pakkasvahdin. Mulla on vanhastaan digitaalinen termari pistorasiaan, joten naputtelen siihen viilennysmoodin rajaksi vaikka -5C, niin nollan tienoossa pörrätessä kuisti pysynee plussalla, tai ainakin ulkoilmaa lämpimämpänä, mutta patteri ei laula turhaan niillä pakkasilla, joilla kuisti siitä huolimatta painuu vahvasti miinukselle.

Kellään kokemusta saunan mitoituksista? Ennen saunaremppaa oli aika selkeästi havaittavissa, että alalauteelle mennessä lämpötila laskee turhan paljon. Jalat siis "palelee". Perinteinen saunan mitoitusohje kertoo, että alalauteen pitäisi olla kiukaan kivitilaa ylempänä, mikä ei aiemmin toteutunut. Nyt saunaa rempatessa olen tuota asiaa pohtinut. Kiukaan ruuvasin seinään jo niin alas kuin sen ohjeen mukaan saa laittaa. Kivitila on nyt aavistuksen yli 140 cm katosta. Tyypillisesti ylälauteen korkeudeksi näytetään suositeltavan 105 - 115 cm katosta ja alalaude 40 - 45 cm alemmas. Näissä rajoissa jos mentäisi minimeillä tulisi alalaude edelleen aavistuksen alemmas kuin kivitila.

Mitäs, jos laittaisi ylälauteen 100 cm katosta? Mittasin oman istumakorkeuteni selkä suorassa, ja se on karvan alta 90 cm. Saunassa myös harvemmin istutaan kovin ryhdikkäästi. Onko reilu 10 cm päälaesta kattoon turhan vähän? Pohdin myös alalauteen nostamista. Olohuoneen pöytä on 35 cm korkea, eikä siinä istuminen tunnu erityisesti siltä, että olisi polvet kurkussa. Eli alalauteenkin uskaltaisi ehkä nostaa 35 cm alle ylälauteen? Näillä saisi alalauteen jo useamman sentin yli kivitilan.

Ajatuksia?

^Ensimmäiseksi: Onko lasiovi? Jos on, niin kokeile laittaa oveen tiiviste , joka ulottuu ylhäältä alaspäin tuon alalauteen alapuolelle.

Hommaa sellainen kiuas, jonka kivet alkavat alhaalta ylös asti. Tällöin ei tule niin terävää rajaa lämpötilan kerrostuneisuudessa.