Suomi brändi

[Bisci]

Tuossa illan hiljaisina tunteina Sampo-Rosenlew puimurin Valmet moottoria purkaessa tuli pohdiskeltua Suomi-brändiä.

Ollilan työryhmän pienipalkkainen konsultti Simon Anolt kiteytti : Jos haluat, että jotakin tapahtuu, hanki suomalainen."

Kuinka hyvin tuo iskulause toteutuukaan. Sampolla, minkä pellit on kaulittu puolta ohuemmaksi kuin kilpailijoilla, on noita tapahtumia riittänyt. Yleensä työpäivänä ratkeaa jostain nurkalta. Myös Vallun kone, mikä on Suomessa suomalaisille suunniteltu, ei pidä mehujaan sisällä varsinkaan talvella, ja taas tapahtumia riittää kun märkien sylinteriputkien O-renkaat itkevät syylärikierron nesteet öljypohjaan. Voi ristus!

Vielä kun Nokian puhelimesta tökkii purkukuvien siirto, eikä Elisan verkkokaan näytä pelittävän, niin siinä on kyllä brändin pohjaa. Pakko menna kaatamaan toinenkin mukillinen.

[doublesix]

Suomalaiset eivät osaa markkinoida tuotteitaan. Kautta-aikain, kun härmäläiset ovat lähteneet markkinoimaan tuotteitaan mualimmalle, asialla on ollut rippipuku päällä ensikertaa lentokoneessa ilmaista viina juonnut kaiken tietävä piälysmiäs.

Huipputuotteita on Suomessa tehty, mutta niitä ei vain ole osattu markkinoida. Saabilla menee nyt heikosti, mutta kyllä länsi-naapuri on ton brändäämisen osanut hoitaa 100-0.
Absolut Vodka = Kosken Korva
Marabou = Fazerin Sininen
Swedu tuotteita saa syvimmästä viidakostakin, mutta jokainen amerikkalainen, joka on maistanut maailman parasta suklaata = Fasun Sininen, haluaisi sitä lisää. Jos et tunne suomalaisia, it´s hard to find.

Leipäjonot on kai kielletty nykyhallituksen mukaan, BBC World News voi taas kuvata vapaasti Kalliossa ja Myllypurossa ja kertoa, kuinka high teck country Härmä on.

Ja Urpilainen, v.. .....!

[alfista]

Tuossa illan hiljaisina tunteina...
...Voi ristus!...
Vielä kun Nokian puhelimesta tökkii purkukuvien siirto, eikä Elisan verkkokaan näytä pelittävän, niin siinä on kyllä brändin pohjaa. Pakko menna kaatamaan toinenkin mukillinen.

Näinhän se on. Hyvin kiteytetty. Ja vaikka Bisci kirjoittaa markkinoinnista, niin ennemminkin vika on todellissessa laadussa.

Samahan se on Italiaanoillakin, mutta he ovat maailman parhaita markkinoijia.

[Jönsson]

Tuossa illan hiljaisina tunteina Sampo-Rosenlew puimurin Valmet moottoria purkaessa tuli pohdiskeltua Suomi-brändiä.

Ollilan työryhmän pienipalkkainen konsultti Simon Anolt kiteytti : Jos haluat, että jotakin tapahtuu, hanki suomalainen."

Kuinka hyvin tuo iskulause toteutuukaan. Sampolla, minkä pellit on kaulittu puolta ohuemmaksi kuin kilpailijoilla, on noita tapahtumia riittänyt. Yleensä työpäivänä ratkeaa jostain nurkalta. Myös Vallun kone, mikä on Suomessa suomalaisille suunniteltu, ei pidä mehujaan sisällä varsinkaan talvella, ja taas tapahtumia riittää kun märkien sylinteriputkien O-renkaat itkevät syylärikierron nesteet öljypohjaan. Voi ristus!

Vielä kun Nokian puhelimesta tökkii purkukuvien siirto, eikä Elisan verkkokaan näytä pelittävän, niin siinä on kyllä brändin pohjaa. Pakko menna kaatamaan toinenkin mukillinen.

Kyllä Suomessa osataan. Sampo on innovatiivinen puimuri, ainoa maailmassa, missä ei tarvita puintikoneistoa ollenkaan, sillä jyvien irroitus tähkistä perustuu peltien värinään. Siinä on sillä Valmetin moottorilla keskeinen rooli, mutta ei se onnistuisi ilman niitä seitinohuita peltejä.

Itselläni on nyt ollut muutaman kuukauden E7, tämä uusin Kommunikaattori. Tähän asti olen ihmetellyt, miksi kansa haukkuu sitä Nokiaa ja kehuu IPhonea ja kaikkia muitakin kilpailijoita. Tässähän on aivan verrattoman hienoja ominaisuuksia, mutta ei niistä useimpia kylläkään opi käyttämään - ja nekin, jotka oppii, toimivat jollain ihmeen viiveellä ja sumealla logiikalla silloin, kun sattuvat toimimaan. Sad to say, mutta minusta Nokialla tuntuu tuotteeseen nähden menevän vielä ihan liian hyvin.

[Pasi]

...ja muutenkin... puhutaan että suomen pitäisi perustaa hommat teknologia innovatiivisuuden varaan... mutta niin kuin olen ennenkin sanonut, niin suomesta ei ole pitkään aikaan tullut yhtään mitään todella uutta... Angry Birds peliä pelasin joskus vuonna 2003 flash versiona... tosin teemana oli katapultti jolla ammuttiin linnaa. mutta eihän tätä kukaan muista, kun kyseessä on hieno suomalainen keksintö!

[michael]

Angry Birds todistaa sen, että idea sinänsä voi olla vaikka kuinka vanha mutta kun kaikki asiat loksahtavat juuri kohdalleen (osittain tuurilla) niin hitti on syntynyt.

Angry Birds on hienosti toteutettu ja sopii lähes kaikille ihmisryhmille, mikä auttoi sen pinnalle pääsyä. Kuitenkin moni samat avut omaava peli ei ole koskaan menestynyt.

[Vittorio Jano]

Suomalaiset ovat laiskahkoja kitisijöitä. Jos talvisota alkaisi huomenna, olisi maamme miehitettynä viimeistään ensi keskiviikkona. Tosin sotaa tuskin kutsuttaisiin talvisodaksi, koska nyt on melkein kesä.

[einari]

Kyllä suomalaiset ovat saaneet joitain todella hyviäkin keksintöjä yms. aikaiseksi. Niiden hyödyntäminen vaan tökkii todella pahasti. Olihan Nokiallakin olemassa jo ajat sitten kosketusnäyttö, mutta se torpattiin, kun "ei sellaista kukaan tarvitse". Taitaa se iPhonekin hyödyntää Nokian patentteja huomattavasti paremmin kuin Nokia itse.
Samaa on vähän ollut myös Linuxin kohdalla, ei sellaistakaan voi hyödyntää.
Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka ja monet niistä on heitetty romukoppaan rahoituksen puutteessa. Myöhemmin näitä keksintöjä hyödynnetään muiden toimesta maailmalla tekemällä niillä omaisuuksia.
Kyllä se vaan on niin, että Suomen brändi on varsin kulunutta ja tyhjää puhetta.

[Tuomas K]

maailman parasta suklaata = Fasun Sininen

On se sininen enemmän semmonen suklaiden tojota korolla, parasta se ei ole nähnytkään.

[DaViega]

muodit tulee ja menee, sen on Nokiakin huomannut varmasti. Ei tehnyt niin suurtavaikutusta minuun tuo silmäpuhelin, että olisin ruvennut ostamaan kaikkea missä on omena kuoressa, vain koska muutkin ostavat sitä.

Samon on huomannyt Rovio (toisin päin kuin Nokia) kun Angry birdsin maailmalle löi. Noin yksinkertainen peli on tehty jo monta kertaa, mutta Angry bird osui oikeaan rakoon, nyt se pitää hyödyntää.

Mutta nuo kaikki vertailut, joissa Suomi keikkuu kärjessä ei voi olla pelkkää sattumaa, jokin toimii.

[Seiska5mma]

Mutta mikä on Hollannin brändi. Vai oliko se Alankomaat. Ja mitä sillä on merkitystä.

[alfa164]

Suomalaiset ovat laiskahkoja kitisijöitä

Sanoisin ennemmin,että hiljaisia mutisijoita varustettuna huonolla itsetunnolla.Laiskuus on yksilöllistä,eikä ole ainoastaan Suomalaisten ominaisuus.
Ja "kyllä hävettää olla suomalainen" "suomalaiset vyö-laukuissaan,voi voi hävettää" Viime viikolla välimeren auringossa huomasi,että suomalaiset ovat "malli kansalaisia"verrattuna saksalaisiin,ruottalaisiin,ja britteihin,niiden mekkalointia ja sikailua sai kyllä kuunnella vyölaukuissaan.
Ja siitä,että suomalaiset kitisee,niin oppaan mukaan suomalaiset valittavat vähiten hotelleista,ja jossain hotelleissa huonoimmat huoneet menisikin suomalaisille,en tiedä onko palturia tuo

[Copyfighter]

Suomalaiset ovat laiskahkoja kitisijöitä. Jos talvisota alkaisi huomenna, olisi maamme miehitettynä viimeistään ensi keskiviikkona. Tosin sotaa tuskin kutsuttaisiin talvisodaksi, koska nyt on melkein kesä.

[Pasi]

Kuitenkin moni samat avut omaava peli ei ole koskaan menestynyt.

Tetris?

[einari]

Ja siitä,että suomalaiset kitisee,niin oppaan mukaan suomalaiset valittavat vähiten hotelleista,ja jossain hotelleissa huonoimmat huoneet menisikin suomalaisille,en tiedä onko palturia tuo

Kyllä tuo pitää paikkansa. Suomalainen on tyytyväinen kun vaan saa katon päänsä päälle. Mikäli jotain valittamista on, se kerrotaan (jupistaan) vasta kotimaahan palattua.

[Rasvis]

Monet suomalaiset ovat laiskahkoja kitisijöitä.

Korjasin vähän. Mutta kieltämättä välillä ihmettelen sitä, että osalle porukasta kaikki on aina huonosti; Varsinkin se, mitä yhteiskunta tarjoaa. Kuitenkin se kitinä on ainoa keino jolla tilanteeseen reagoidaan.

Tekniikan ihmisenä en tuon brändäyksen päälle niin ymmärrä, ja tekniikan ihmisiähän Suomi on pullollaan.

[ssulti]

Viime viikolla välimeren auringossa huomasi,että suomalaiset ovat "malli kansalaisia"verrattuna saksalaisiin,ruottalaisiin,ja britteihin,niiden mekkalointia ja sikailua sai kyllä kuunnella vyölaukuissaan.

Voin yhtyä tähän, ainakin Atlantica Princesissä (Ixia, Rhodos) huomasi, että juurikin naapurimaan "sivistyskansa" ja siniveriset mellakoijat (britit) olivat pahimpia öykkäreitä ja kiilaajia.

[Vittorio Jano]

Monet suomalaiset ovat laiskahkoja kitisijöitä.

Korjasin vähän. .

Niin, enhän minä itsekään ole laiskahko kitisijä vaan pelkästään laiska.

[Alfistipohjoosesta]

Aasia rahoittaa koko maailmaa että voisimme ostaa Aasialaista.
Meidän perheessä, sattuu, olemaan kaikilla Nokialaiset. Puhelimet siis. Peruspuhelimia (70-150e)ja osa vanhoja. Toimivia ja mielestäni helppo käyttöisiä. Ei taida olla kuin yksi Suomessa tehty, minulle kulkeutunut N73.
Kumpparit on Nokialaisia. Väittäisin että pohjoismaissa tehdyt on ainoita jotka kestää useamman vuoden. Remontointiin olen ostanut suomalaista rakennuspuuta. Samoin eristeeksi olen valinnut Suomalaista. Betoni yms. tuottee on myös kotimaista. Ehkä nuo kaikki ovat maailman parasta. Oraksen hanat löytyy joka vesipisteestä, en edes harkinnut mitään muuta. Sähköratkaisuja paljon Enstolta. Ruuan pyrin ostamaan Suomalaisena. Luotan Suomalaiseen ruokaan ja omaan makuun sopii parhaiten. Lisäksi uskon että pitkällä tähtäimellä Suomalaisen ostaminen on järkevintä. En tiedä miten lapsemme tulevat toimeen jos omassa maassa ei ole tuotantoa/vientiä ja kaikki ostetaan ulkomailta. Rahavirrat on ulos niin miten sitten kun viimeinen euro valuu Kiinalaiseen tehtaaseen tai Argentiinalaiseen lihaan? Ainiin.... otetaan sitten lisää lainaa.
Tiedän että on ihan sama ostanko minä tai sinä pekonin suomalaisena tai ulkomaisena mutta jos niin alkaa tekemään kaikki niin loppu häämöttää.

[WWWVespa]

^Alan sutia mökin sisäovien karmeihin suomalaista valkolakkaa.

[Pasi]

valitettavasti ei riitä että suomalaiset ostaa suomalaista, kun raha katoaa ulkomaille...

ja suomessa valmistettaviin tuotteisiin tuodaan raaka-aineet ulkomailta aika usein, joten loppukädessä vain osa suomalaisen tuotteen hinnasta jää suomeen.

[Tuomas K]

Suomen vaihtotase on ylijäämäinen, eli ei tässä vielä tarvitse maalailla piruja seinille kun rahaa tulee maahan enemmän kuin sitä poistuu. Velkaantuminenkin koskee vain valtionhallintoa, muuten Suomella ei tällä hetkellä ole hätää.

[Alfistipohjoosesta]

Mutta suunta on huononemassa. Varsinkin ruokatuotannon takia. Ruotsalainen maito ei sentään lyönyt läpi.

[Morre]

Monet suomalaiset ovat laiskahkoja kitisijöitä.

Korjasin vähän. Mutta kieltämättä välillä ihmettelen sitä, että osalle porukasta kaikki on aina huonosti; Varsinkin se, mitä yhteiskunta tarjoaa. Kuitenkin se kitinä on ainoa keino jolla tilanteeseen reagoidaan.

Jepjep. Ja tähän kitinään alkaa väsyä. Mikään ei ole niin muodikasta kuin suomalaisten oma kitinä siitä kuinka huonosti asiat täällä ovat, kuinka suomalaisia saa aina hävetä eikä mitään osata
Ollaan lihavia, naiset ei osaa pukeutua, yhteiskunta tukee liikaa / liian vähän, ollaan juoppoja ja aggressiivisia, ei osata small talkia vaan ollaan epäkohteliaita tuppisuita, ollaan hitaita ja tyhmiä...
Kyllä Suomi on paska maa.

[KauGoH]

Kyllä täällä kaakon kulmalla ilmestyvässä Etelä-Saimaa lehdessä olevat tekstiviesti kommentit on parhaita.

Voi jumalauta mitä kitinää... On Venäläisiä, koiranpaskaa, ambulansseja ajaa kaupungilla pillit päällä, satamasta kantautuu musiikki ja mitään tapahtumia ei saisi järjestää.

En lue muiden paikkakuntien lehtiä kovinkaan paljoa, joten en osaas anoa onko muualla samanlaista kitinää? Tuntuu ettei kukaan osaa antaa kiitosta mistään vaan pelkästään valittaa. Omasta mielestäni en ole oppinut tuota valittamista.

Sori hiukan OT.

[michael]

Mun mielestä Suomella on hyvä maine ja siis "brändi". Keskimäärin me ei sitä vaan itse haluta uskoa tai ymmärtää, joten miten sitä voisi edes muka hyödyntää?

Kun Suomi valittiin maailman parhaaksi maaksi taannoin, jotkut alkoivat heti luetella, kuinka tuo ja tuo asia on täällä huonosti. Kaikki on siis huonosti, kun löytyy yksikin asia, joka ei itseä miellytä.

Meillä on hyvä peruskoulu, jonka tulokset on huomattu maailmalla. Meillä on vähän rikollisuutta ja turvallinen maa kaikin puolin. Yhteiskuntarauha on hyvä, mikä kai osittain on maltillisen eriarvoisuuden ansiota.

Taloutemme kunto on eurooppalaisessa vertailussa hyvä.

Sadassa vuodessa Suomi on noussut isoista vaikeuksista. Venäjän vallasta, katkerista sodista, köyhyydestä, surkeasta lamasta... Länsinaapurimme on päässyt niin paljon vähemmällä ja silti olemme ihan vertailukelpoisia.

[Morre]

Mun mielestä Suomella on hyvä maine ja siis "brandi". Keskimäärin me ei sitä vaan itse haluta uskoa tai ymmärtää, joten miten sitä voisi edes muka hyödyntää?

Nimenomaan näin.

[Rolle]

Miten hyvä maine tekee automaattisesti hyvän brändin?

Jos meillä on hyvä maine peruskoulutasolla, mutta tavoite on olla kiinnostava teollisuudelle, ei brändäys ole kovin onnistunut.

Kuka tietää, mikä on Suomen brändi-identiteetti, eli millaisena me haluttaisiin, että muut näkee meidät?

[alfa164]

En lue muiden paikkakuntien lehtiä kovinkaan paljoa, joten en osaas anoa onko muualla samanlaista kitinää? Sori hiukan OT.

ON,Keväisistä koiran kakka löydöistä lähtien

[Jakke]

En oikein tiedä, onko yritys brändätä suomalaisuus jotenkin keinotekoisesti oikein mistään kotoisin. Eiköhän se kansallisbrändi synny maan kansalaisista ja yrityksistä, niiden saavutuksista ja tuotteista.

Amerikkalaiset ovat brändänneet itsensä lähinnä suurten yritysten ja elokuvateollisuuden avulla. Saksalaiset nyt vaan ovat sellaisia pilkunnussijoita luonnostaan, italiaanot eivät välitä aikatauluista tai täsmällisyydestä tuon taivaallista, mutta ovat sympaattisia pizzoineen ja designineen.

Suomalaista viinaan menevää tuppisuuta on vaikea markkinoida kovin vetovoimaisena hahmona, eikä, kieltämättä kaunis, luontomme vaikuta hevon p*skaa siihen, ostaako joku vihaisista linnuista kertovan pelin tai kännykän, jolla sitä voi pelata.

[michael]

Miten hyvä maine tekee automaattisesti hyvän brändin?

Jos meillä on hyvä maine peruskoulutasolla, mutta tavoite on olla kiinnostava teollisuudelle, ei brändäys ole kovin onnistunut.

Kuka tietää, mikä on Suomen brändi-identiteetti, eli millaisena me haluttaisiin, että muut näkee meidät?

Laitoin lainausmerkkeihin koska oikeastaan puhuisin mielummin ainoastaan maineesta. Brändi perustuu enemmän mielikuviin, eikä tosiasioihin. Firmat brändätköön. Faktoihin perustuva maine on tärkeämpää ja kantaa kauemmas.

[Seiska5mma]

Miten hyvä maine tekee automaattisesti hyvän brändin?

Jos meillä on hyvä maine peruskoulutasolla, mutta tavoite on olla kiinnostava teollisuudelle, ei brändäys ole kovin onnistunut.

Kuka tietää, mikä on Suomen brändi-identiteetti, eli millaisena me haluttaisiin, että muut näkee meidät?

- Kuulemma se että meillä ollaan kovia peruskoulussa, johtuu siitä, että noin 6-7 vuotiaana ihmisen kehityksessa vaihtuu ymmärrys omasta itsestään ryhmässä, tai jotain. Kun ennen sitä lapsi olettaa, että maailma pyörii jotenkin hänen ympärillään, ymmärtää hän nyt olevansa vain osa kokonaisuutta. Tai jotain.

Pointti: ulkomailla lapset laitetaan kouluun vuotta ennen suomalaisia lapsia. Lapsi on silloin väärässä vaiheessa ja opetuksen kannalta "kehitysvammainen". Suomalainen oppii yllättäen hyvin, kun sattuu olemaan oppimisiässä mennessään kouluun. Eli ei onnistu tosiaan brändäys peruskoulun arvosanojen mukaan.

[alfa164]

Joku myynnin parissa työskemtelevä tietäisi varmaan millainen kuva suomalaisella työllä/laadulla on ulkomaalaisen silmissä.
Ilmeisen tehokkaasti/ainakin kustannus Suomessa tehdään,koska kiinalaisetkin tilaavat ainakin laivojen potkuri laitteistoja,riisi puimurin osia,jätteen murskaus kalustoa suomesta.

Italialla on varsin kehno maine teollisuudessa,kiitos fiatin
-Minkämaalainen laite tuo on?
-Italialainen,hyvä ja kestävä laite on ollut
-Jaa,no autoja ne ei ainakaan osaa tehdä

Saksalaisuus/japanilaisuus/sweitsiläisyys ja miksei myös made in finland on aina myyntivaltti,jonka mainos miehetkin muistaa mainita.
Jos "laitteita rivissä"jossa malmistusmaa mainittu,niin monelta jää made in italy ostamatta "mielikuvan"takia

[Bisci]

Kyllä Suomessa osataan. Sampo on innovatiivinen puimuri, ainoa maailmassa, missä ei tarvita puintikoneistoa ollenkaan, sillä jyvien irroitus tähkistä perustuu peltien värinään. Siinä on sillä Valmetin moottorilla keskeinen rooli, mutta ei se onnistuisi ilman niitä seitinohuita peltejä.

Itselläni on nyt ollut muutaman kuukauden E7, tämä uusin Kommunikaattori. Tähän asti olen ihmetellyt, miksi kansa haukkuu sitä Nokiaa ja kehuu IPhonea ja kaikkia muitakin kilpailijoita. Tässähän on aivan verrattoman hienoja ominaisuuksia, mutta ei niistä useimpia kylläkään opi käyttämään - ja nekin, jotka oppii, toimivat jollain ihmeen viiveellä ja sumealla logiikalla silloin, kun sattuvat toimimaan. Sad to say, mutta minusta Nokialla tuntuu tuotteeseen nähden menevän vielä ihan liian hyvin.

Joo, työkaveri osti myös Ee seiskan. "Eiku" - näppäin tuntuu olevan melko keskeinen. Tuntuu myös pätkivän jonkin verran. Oma käpälä on vielä olut vaihtamatta, mutta tuli eilen uitettua jäteöljyastiassa, ja nyt ääni on "ihanan pehmeä".

Eilen illalla piti sytyttää mökkisaunan kiuas. Ei syttynyt tikut. Kolmas tulitikuu katkesi keskeltä, mutta syttyi. Katkennut pää loimotteli aikansa lattialla. Askin kannessa lukee SAMPO.

Tänään piti ottaa hermolepoa ja kuunnella Claysonin Ivecon hyrräystä. Huomenna alkaa Sammon kasaus. Taitaa tulla Kalevala -ilta.

[Hepa]

Eilen illalla piti sytyttää mökkisaunan kiuas. Ei syttynyt tikut. Kolmas tulitikuu katkesi keskeltä, mutta syttyi. Katkennut pää loimotteli aikansa lattialla. Askin kannessa lukee SAMPO.

Tuo Sampo on kyllä suomibrändin väärinkäyttöä. Tulitikkoja ei ole suomessa tehty vuosikausiin.

Nokialaisesta on muuten ihan ok kokemukset (C7), mutta toi ovi-softa pilaa ihan ok tuotteen totaalisesti.

Kyllähän suomessa osataan kai laatuakin tehdä, tai ainakin osattu joskus. Nykyisin vaan halvin on kyllin hyvää ja siksi se saattaa hieman laatuunkin vaikutta.

[einari]

Suomalaista viinaan menevää tuppisuuta on vaikea markkinoida kovin vetovoimaisena hahmona, eikä, kieltämättä kaunis, luontomme vaikuta hevon p*skaa siihen, ostaako joku vihaisista linnuista kertovan pelin tai kännykän, jolla sitä voi pelata.

No on varmaaan. Lisäksi suomalaiset luottavat "puhtaaseen peliin" kansainvälisillä markkinoilla. Jopa siinä määrin, että mahdollisista pikku vilpeistä kauppaneuvotteliden "evästyksenä" he nostavat lahjontasyytteet omia edustajia vastaan. Juuri näinhän nyt on tapahtumassa niiden Pasien kanssa.
Suomalaiset eivät ole ilmeisesti tajunneet kansainvälisen kaupan käytäntöjä, vaan luottavat sinisilmäisesti niiden kunniallisuuteen ja "laillisuuteen". Ei ole ihme, vaikka vesikauppakin meni niinkuin meni. Ranskalaiset myyvät omaa vettään (Evian) miljoonia litroja vuosittain ympäri maailmaa. Turha kuvitella, etteikö niissä kaupoissa ole käytetty hieman "voitelua".
Nord Waterin tuskailua: "So much effort has been put into this company. Nord Water has lots of direct contacts with foreign customers. I still believe our investment in the firm did not go to waste." Saivatkohan kaupattua pullon pulloa Saudeille?

[TestarosaFinland]

^
Toisaalta kyllä, mutta toisaalta taas ei.
Esim. Venäjällä toimivat monet suomalaiset yritykset ja siellä AIVAN VARMASTI suomalasiet kauppiaat käytävät samaa menetelmää kaupan käynnissä kuin paikkaliset. Muuten ne ei yksinkertaisesti olisi siellä markoínoilla.

[Jönsson]

Aasia rahoittaa koko maailmaa että voisimme ostaa Aasialaista.
Meidän perheessä, sattuu, olemaan kaikilla Nokialaiset. Puhelimet siis. Peruspuhelimia (70-150e)ja osa vanhoja. Toimivia ja mielestäni helppo käyttöisiä. Ei taida olla kuin yksi Suomessa tehty, minulle kulkeutunut N73.
Kumpparit on Nokialaisia. Väittäisin että pohjoismaissa tehdyt on ainoita jotka kestää useamman vuoden. Remontointiin olen ostanut suomalaista rakennuspuuta. Samoin eristeeksi olen valinnut Suomalaista. Betoni yms. tuottee on myös kotimaista. Ehkä nuo kaikki ovat maailman parasta. Oraksen hanat löytyy joka vesipisteestä, en edes harkinnut mitään muuta. Sähköratkaisuja paljon Enstolta. Ruuan pyrin ostamaan Suomalaisena. Luotan Suomalaiseen ruokaan ja omaan makuun sopii parhaiten. Lisäksi uskon että pitkällä tähtäimellä Suomalaisen ostaminen on järkevintä. En tiedä miten lapsemme tulevat toimeen jos omassa maassa ei ole tuotantoa/vientiä ja kaikki ostetaan ulkomailta. Rahavirrat on ulos niin miten sitten kun viimeinen euro valuu Kiinalaiseen tehtaaseen tai Argentiinalaiseen lihaan? Ainiin.... otetaan sitten lisää lainaa.
Tiedän että on ihan sama ostanko minä tai sinä pekonin suomalaisena tai ulkomaisena mutta jos niin alkaa tekemään kaikki niin loppu häämöttää.

Kaikesta tästä olen 100%:n samaa mieltä. Hiukan vain joskus harmittaa ostaa suomalaista, kun tietää, että muualta saisi parempaa. Monen tuotteen ja palvelun tuottajilta on kunnianhimo kateissa.

Mutta näin se on, että jos emme itse osta Nokian puhelimia, niin kenen niitä sitten pitäisi ostaa? Vähän sama, kun haastateltiin Trollhättanissa ihmisiä, jotka itkivät, että GM:n syytä, kun Saab loppuu. Sitten yksikin itkijä hyppäsi Ooppeliinsa ja kaasutti tiehensä.

[Tazio]

. Ei ole ihme, vaikka vesikauppakin meni niinkuin meni. Ranskalaiset myyvät omaa vettään (Evian) miljoonia litroja vuosittain ympäri maailmaa. Turha kuvitella, etteikö niissä kaupoissa ole käytetty hieman "voitelua".
Nord Waterin tuskailua: "So much effort has been put into this company. Nord Water has lots of direct contacts with foreign customers. I still believe our investment in the firm did not go to waste." Saivatkohan kaupattua pullon pulloa Saudeille?

Ottamatta kantaa suomalaisen myyntimiehen oletettuun sinisilmäisyyteen, totean mielipiteenäni vain, että Nord Water lienee lähinnä täydellinen esimerkki siitä, mitä syntyy kun virkamiehet päästetään leikkimään liiketoimintaa. Ei sen katastrofin syitä kauempaa kannata hakea.

-Tazio

[Tazio]

Kaikesta tästä olen 100%:n samaa mieltä. Hiukan vain joskus harmittaa ostaa suomalaista, kun tietää, että muualta saisi parempaa. Monen tuotteen ja palvelun tuottajilta on kunnianhimo kateissa.

Mutta näin se on, että jos emme itse osta Nokian puhelimia, niin kenen niitä sitten pitäisi ostaa? Vähän sama, kun haastateltiin Trollhättanissa ihmisiä, jotka itkivät, että GM:n syytä, kun Saab loppuu. Sitten yksikin itkijä hyppäsi Ooppeliinsa ja kaasutti tiehensä.

Tämä on mielestäni kaksipiippuinen juttu. Itse en koe velvollisuutenani ostaa aina suomalaista.

Käytän omat roponi tuotteisiin/palveluihin joista koen saavani vastinetta. Tehtäväni ei ole tukea ja ylläpitää jotain luutunutta valtionkonsernia vastaavaa mammuttia tai hällä väliä tyyliin huitovaa viheltäjää. Se velvollisuus on Pohjois-Korealaisilla ja aikanaan se koski myös Neuvostoliittolaisia.

Sen sijaan kyllä aina pyrin tsekkaamaan mahdollisen kotimaisen vaihtoehdon ja arvioimaan sen osana valintaa + pohdintani antaa aina vähän kotiinpäin, mutta jos se ei riitä se ei riitä......

-Tazio

[mattijus]

Tämä on mielestäni kaksipiippuinen juttu. Itse en koe velvollisuutenani ostaa aina suomalaista.

Käytän omat roponi tuotteisiin/palveluihin joista koen saavani vastinetta. Tehtäväni ei ole tukea ja ylläpitää jotain luutunutta valtionkonsernia vastaavaa mammuttia tai hällä väliä tyyliin huitovaa viheltäjää. Se velvollisuus on Pohjois-Korealaisilla ja aikanaan se koski myös Neuvostoliittolaisia.

Sen sijaan kyllä aina pyrin tsekkaamaan mahdollisen kotimaisen vaihtoehdon ja arvioimaan sen osana valintaa + pohdintani antaa aina vähän kotiinpäin, mutta jos se ei riitä se ei riitä......

-Tazio

Hyvin sanottu. Valitettavan usein tuntuu tällä hetkellä parhaalta ostaa ulkomaalaista / ulkomailta, että kotimaiset kaupat oppivat hinnoittelemaan tuotteensa paremmin. Eli kotimainen ylivertainen palvelu on huonoa tai sitä ei ole, tuotteen hinta on kallis ja joskus toimitusaikakin on pitkä.

(onko huono palvelu parempi kuin ei palvelua ollenkaan?)

[Aquatica]

Paras esimerkki on se, että ulkomailta tilatut tuotteet on monesti nopeammin kotona kuin Suomesta tilatut. Tuo ei paljoa innosta tilaamaan kalliimmalla hinnalla lähisuunnalta...

[Pasi]

Paras esimerkki on se, että ulkomailta tilatut tuotteet on monesti nopeammin kotona kuin Suomesta tilatut. Tuo ei paljoa innosta tilaamaan kalliimmalla hinnalla lähisuunnalta...

verkkokauppa yrittäjänä tiedän tähän syyn: itella.

hinnat nousee säännöllisesti ja palvelun taso tippuu.

nimim. kesän aikana 600€ arvosta kadonnutta tavaraa kuljetuksessa, jota itella ei korvaa.

ja sitten kun tämä puoli tökkii niin ihmiset tilaa ulkomailta, ja taas on suomalaisten yrittäjien vaikeampi neuvotella hintoja valmistajien kanssa, kun menekki on muutenkin tässä pienessä maassa kovin pientä muihin maihin verrattuna.

[Jakke]

Paras esimerkki on se, että ulkomailta tilatut tuotteet on monesti nopeammin kotona kuin Suomesta tilatut. Tuo ei paljoa innosta tilaamaan kalliimmalla hinnalla lähisuunnalta...

Itella hinnoittelee palvelunsa niin lystikkäästi, että esim. 10kg paketin rahti Saksasta kotiovelle toimittettuna maksaa vähemmän kuin jos lähetän Suomessa 5kg paketin naapurikaupunkiin.

[Jönsson]

Kaikesta tästä olen 100%:n samaa mieltä. Hiukan vain joskus harmittaa ostaa suomalaista, kun tietää, että muualta saisi parempaa. Monen tuotteen ja palvelun tuottajilta on kunnianhimo kateissa.

Mutta näin se on, että jos emme itse osta Nokian puhelimia, niin kenen niitä sitten pitäisi ostaa? Vähän sama, kun haastateltiin Trollhättanissa ihmisiä, jotka itkivät, että GM:n syytä, kun Saab loppuu. Sitten yksikin itkijä hyppäsi Ooppeliinsa ja kaasutti tiehensä.

Tämä on mielestäni kaksipiippuinen juttu. Itse en koe velvollisuutenani ostaa aina suomalaista.

Käytän omat roponi tuotteisiin/palveluihin joista koen saavani vastinetta. Tehtäväni ei ole tukea ja ylläpitää jotain luutunutta valtionkonsernia vastaavaa mammuttia tai hällä väliä tyyliin huitovaa viheltäjää. Se velvollisuus on Pohjois-Korealaisilla ja aikanaan se koski myös Neuvostoliittolaisia.

Sen sijaan kyllä aina pyrin tsekkaamaan mahdollisen kotimaisen vaihtoehdon ja arvioimaan sen osana valintaa + pohdintani antaa aina vähän kotiinpäin, mutta jos se ei riitä se ei riitä......

-Tazio

Niin, kyllähän kotimaiselta pitää tietenkin vaatia samaa laatutasoa kuin kilpailijoilta, mutta jos valitsemme aina ulkomaisen kilpailijan vain siksi, että se on halvempi, alamme kusta omaan saappaasemme. Kas, kun kansantalouksien pitäisi tuottaakin jotain eikä vain kuluttaa. Ja suomalaisilla ei ole varaa ostaa suomalaisten tekemiä tuotteita, pitää pienentää palkkoja ja muita kustannuksia (verot, työsuojelu, ympäristönsuojelu, muut tuotantoa rajoittavat vaatimukset).

Ennen Amerikassa joku keksi alkaa valmistaa housuja vehnää viljeleville maanviljelijöille. Farmareita farmareille. Farmari laittoi puolet pelloistaan tuottamaan puuvillaa ja möi sen tehtaaseen, joka myi farmarille farmarit ja tämä maksoi ne myymällä lisää puuvillaa, josta tehtiin lisää farmareita, joita alettiin käyttää myös läheisessä autotehtaassa, sitten jo yhtäkkiä joka paikassa, ulkomaita myöten. Vienti veti, kaikki rikastuivat: viljelijät, tehtailijat, duunarit, kauppiaat.... talous kasvoi ja kukoisti, kaikille riitti autoja, housuja ja ruokaa.

Aikanaan joku keksi, että puuvillan voisi ostaa Aasiasta halvemmalla. No, Farmari sai farkkunsa halvemmalla, mutta ei niin paljon halvemmalla, että se olisi kompensoinut sen, että hän joutui siirtymään kokonaan vehnän viljelyyn, joka tuotti nyt paljon huonommin, kun sitä kasvattivat kaikki ja ylituotanto painoi hintoja. Onneksi joku keksi alkaa tuoda valmiita Farkkuja Aasiasta, joten farmarilla oli edelleen varaa kulkea kunnon työhousuissa.

Mutta sitten vehnän kysyntä aleni ja hinnat putosivat entisestään, sillä housuntekijät jäi työttömiksi ja alkoivat ostaa Aasiasta halpaa riisiä syödäkseen. Farmari säilytti kuitenkin ostovoimansa, sillä hä osti aasialaisen auton, joka oli huomattavasti amerikkalaista edullisempi. Mutta nyt autotehdas lomautti väkensä, joka siirtyi syömään aasialaisia riisikakkuja, kun ei muuhun ollut varaa.

Farmarilla alkoi mennä todella huonosti, mutta onneksi USA:n hallitus sai Kiinalaisilta lainaa, jolla se saattoi maksaa farmarille tukea, jotta tämä saattoi edelleen ostaa kiinalaisia farkkuja ja korealaisia autoja. Farkkuteollisuus ehti jo loppua, joten sitä ei enää voitu pelastaa, mutta autoteollisuuteen ehdittiin sentään viime tipassa puhaltaa Aasiasta lainattua rahaa - ja näin oli autoteollisuuden työntekijöilläkin varaa kulkea kiinalaisissa farkuissa, syödä riisiä ja ostella aasialaisia autoja.

[heme]

Tässä pari vuotta sitten oli ajankohtaista hankkia uusi ruokasalinkalusto. Ajattelin tämän olevan ns kerran elämässä hankinta, ja päädyin ostamaan suomalaisen Ähtävällä toimineen huonekalutehtaan (Esse Möbel) pöydän plus kuusi tuolia n. 2500 euron hintaan.
Se oli suuri virhe, pöydän ala-arvoisen suunnittelun johdosta se notkuu, heiluu ja on keskeltä kolme cm matalampi kuin päistä. Ilman minun lisäämiä alumiiniprofiilivahvikkeita se olisi luultavasti jo katkennut. Tuoleja on joutunut liimaamaan. Nyttemmin kyseinen laatutehdas on konkurssissa, koska heidän valmistamilleen laatukalusteille ei kuulemma ollut Suomessa kysyntää.

[Tazio]

Ennen Amerikassa joku keksi alkaa valmistaa housuja vehnää viljeleville maanviljelijöille. Farmareita farmareille. Farmari laittoi puolet pelloistaan tuottamaan puuvillaa ja möi sen tehtaaseen, joka myi farmarille farmarit ja tämä maksoi ne myymällä lisää puuvillaa, josta tehtiin lisää farmareita, joita alettiin käyttää myös läheisessä autotehtaassa, sitten jo yhtäkkiä joka paikassa, ulkomaita myöten. Vienti veti, kaikki rikastuivat: viljelijät, tehtailijat, duunarit, kauppiaat.... talous kasvoi ja kukoisti, kaikille riitti autoja, housuja ja ruokaa.

Aikanaan joku keksi, että puuvillan voisi ostaa Aasiasta halvemmalla. No, Farmari sai farkkunsa halvemmalla, mutta ei niin paljon halvemmalla, että se olisi kompensoinut sen, että hän joutui siirtymään kokonaan vehnän viljelyyn, joka tuotti nyt paljon huonommin, kun sitä kasvattivat kaikki ja ylituotanto painoi hintoja. Onneksi joku keksi alkaa tuoda valmiita Farkkuja Aasiasta, joten farmarilla oli edelleen varaa kulkea kunnon työhousuissa.

Mutta sitten vehnän kysyntä aleni ja hinnat putosivat entisestään, sillä housuntekijät jäi työttömiksi ja alkoivat ostaa Aasiasta halpaa riisiä syödäkseen. Farmari säilytti kuitenkin ostovoimansa, sillä hä osti aasialaisen auton, joka oli huomattavasti amerikkalaista edullisempi. Mutta nyt autotehdas lomautti väkensä, joka siirtyi syömään aasialaisia riisikakkuja, kun ei muuhun ollut varaa.

Farmarilla alkoi mennä todella huonosti, mutta onneksi USA:n hallitus sai Kiinalaisilta lainaa, jolla se saattoi maksaa farmarille tukea, jotta tämä saattoi edelleen ostaa kiinalaisia farkkuja ja korealaisia autoja. Farkkuteollisuus ehti jo loppua, joten sitä ei enää voitu pelastaa, mutta autoteollisuuteen ehdittiin sentään viime tipassa puhaltaa Aasiasta lainattua rahaa - ja näin oli autoteollisuuden työntekijöilläkin varaa kulkea kiinalaisissa farkuissa, syödä riisiä ja ostella aasialaisia autoja.

Näppärä esimerkki, mutta miten tuon sitten pitäisi mielestäsi mennä?

Rajat kiinni ja kaikki yhdysvaltain sisällä ostavat maailman tappiin ämerikan joen kasvattamasta puuvillasta kotimaassa tehtyjä farkkuja?

Ja sama linja kaikkeen muuhun?

Miten silloin käy vaikkapa Suomessa tuolle vaateellesi siitä, että kansantalouden pitäisi myös tuottaa? Mihinkäs niitä jäänmurtajia, angry birdejä, kämmyköitä ja voivuoria myyt kun markkina-alue sulaa rajojen sulkeutumisen myötä reiluun viiteen miljoonaan suomalaiseen?

Minusta tuossa esimerkissäsi ongelma ei ole vapaa kilpailu vaan protektiomismi ja sen ylläpidosta aiheutuvat rahoitusongelmat.

Olemme täsmälleen samaa mieltä siitä, että aina halvimman valitseminen ei ole järkevää, ei yksittäiselle kuluttajalle eikä valtakunnalle. Tästä huolimatta on mielestäni anteeksiantamatonta kyvyttömyyttä ja velttoutta jos suomalainen yritys ei pysty tuottamaan suomalaisille kuluttajille hyödykkeitä joita suomalainen kuluttaja ostaessaan ja käyttäessään kokee saavansa vastinetta rahoilleen. Näissä tilanteissa ei ole mielestäni tarvetta kokea maanpetturuutta tai huonoa omatuntoa, tuote/palvelu ostetaan mistä se saadaan tarvetta vastaavana.

-Tazio

[h_lauri]

Tässä pari vuotta sitten oli ajankohtaista hankkia uusi ruokasalinkalusto. Ajattelin tämän olevan ns kerran elämässä hankinta, ja päädyin ostamaan suomalaisen Ähtävällä toimineen huonekalutehtaan (Esse Möbel) pöydän plus kuusi tuolia n. 2500 euron hintaan.
Se oli suuri virhe, pöydän ala-arvoisen suunnittelun johdosta se notkuu, heiluu ja on keskeltä kolme cm matalampi kuin päistä. Ilman minun lisäämiä alumiiniprofiilivahvikkeita se olisi luultavasti jo katkennut. Tuoleja on joutunut liimaamaan. Nyttemmin kyseinen laatutehdas on konkurssissa, koska heidän valmistamilleen laatukalusteille ei kuulemma ollut Suomessa kysyntää.

Meillä oli sama juttu. Mentiin Lundialle ja se oli siinä - hinta tosin taisi pöydällä tuoleineen ja penkkeineen olla yli 2500. Kun ollaan pärjätty ilman hajoamisia, notkumisia tai muita säätämistarpeita, ei se ole haitannut. Luulen niiden kestävän kuolemaamme saakka.

Kirjahyllyjen ja sänkyjen kanssa sama juttu. Osaat koota ne vaikka ilman ohjeita ja taatusti kestää. No joo, yksi kaapin oven sarana jostain 80-luvun puolivälistä murtui toissa vuonna. Menin ja ostin uuden, sopii samaan reikään vanhan kanssa. Hyllytkään ei notku, vaikka ne on _täynnä_ kirjoja. Koettakaapa vaikka iKea-hyllyyn lastata jotain painavaa, kuten esim. 'Jatkosodan historia -sarjan osat 1-6' 25 vuodeksi... Lisäksi hyllyt voi koota 1000+n tavalla ja muuttoautoksi riittää suunnilleen sedan, josta takaselkänojat kääntyvät.

Silloin, kun aloittelin opintojani, tuli ajankohtaiseksi työpöydän ja kirjahyllyn osto. Katselin ensin ns. perinteisiä huonekaluja, mutta olivat joko lastulevyä tai puisina pirun kolhoja 25 neliön yksiöön. Muistin sitten, että ollessani ehkä 5-vuotias, faija toi Lundiaa taksin katolla kotiin. Kyseinen hylly oli siihen mennessä kestänyt n. 18 vuotta muuttumattomana, vaikka viimeiset viisi se oli viettänyt kesäkäytössä olevassa mökissä. Marssin Lundialle ja hassasin ekan opintolainaerän sinne. En ole katunut. Nykyään on helpompi luetella ne huonekalut, mitkä eivät ole Lundiaa. Niin, ja se vuoden 1970 tienoilla ostettu hylly on kertaalleen lakattuna mutsilla käytössä, hyllyt edelleen suorina.

Suomessa siis osataan, jos halutaan.

[Hepa]

Suuria suomalaisia innovaatioita viime vuosilta: Angry Birds, Pikavippi ja senttihuuto...

Onhan ajat muuttuneet. Ennen entisen työpaikan tontilla oli lentokonetehdas tuulitunneleineen, valimoineen ja muine tutkimuslaitoksineen. Vielä silloin kun minä siellä olin, oli siellä koneistusta ja muuta valmistusta. Hieman myöhemmin siellä oli vielä kokoonpanoa Puolassa tai muissa maissa valmistetuista osista. Kohta siellä on pelkkiä asuntoja hienolla järvinäköalalla.

Samaan tapaan kävi myös sitä edelliselle työpaikalle. Ensin valtion, sittemmin yksityisen omistuksessa siellä tehtiin oikeasti hyviä, asiakkaan tarpeiden mukaan jopa liikaa modattuja Linja-Autoja. Ensin Puolassa alettiin valmistaa samoja autoja, sittemmin koko tuotanto siirtyi perässä. Sen jälkeen ei ko. firma ole uusia korimalleja liiemmin kehitellyt, samoja pusketaan edelleen. Osaaminen on jossain muualla tai täysin kadonnut...

Näin se Suomi-Brandi kehittyy. Brändi viedään ulkomaille ja muutetaan shaisseksi, toisin sanoen lypsetään kuiviin niin kauan kuin asiakas kuvittelee ostavanssa laatua ja huomaakin ostavansa vain brändättyä sitä itseänsä.

[Jönsson]

Ennen Amerikassa joku keksi alkaa valmistaa housuja vehnää viljeleville maanviljelijöille. Farmareita farmareille. Farmari laittoi puolet pelloistaan tuottamaan puuvillaa ja möi sen tehtaaseen, joka myi farmarille farmarit ja tämä maksoi ne myymällä lisää puuvillaa, josta tehtiin lisää farmareita, joita alettiin käyttää myös läheisessä autotehtaassa, sitten jo yhtäkkiä joka paikassa, ulkomaita myöten. Vienti veti, kaikki rikastuivat: viljelijät, tehtailijat, duunarit, kauppiaat.... talous kasvoi ja kukoisti, kaikille riitti autoja, housuja ja ruokaa.

Aikanaan joku keksi, että puuvillan voisi ostaa Aasiasta halvemmalla. No, Farmari sai farkkunsa halvemmalla, mutta ei niin paljon halvemmalla, että se olisi kompensoinut sen, että hän joutui siirtymään kokonaan vehnän viljelyyn, joka tuotti nyt paljon huonommin, kun sitä kasvattivat kaikki ja ylituotanto painoi hintoja. Onneksi joku keksi alkaa tuoda valmiita Farkkuja Aasiasta, joten farmarilla oli edelleen varaa kulkea kunnon työhousuissa.

Mutta sitten vehnän kysyntä aleni ja hinnat putosivat entisestään, sillä housuntekijät jäi työttömiksi ja alkoivat ostaa Aasiasta halpaa riisiä syödäkseen. Farmari säilytti kuitenkin ostovoimansa, sillä hä osti aasialaisen auton, joka oli huomattavasti amerikkalaista edullisempi. Mutta nyt autotehdas lomautti väkensä, joka siirtyi syömään aasialaisia riisikakkuja, kun ei muuhun ollut varaa.

Farmarilla alkoi mennä todella huonosti, mutta onneksi USA:n hallitus sai Kiinalaisilta lainaa, jolla se saattoi maksaa farmarille tukea, jotta tämä saattoi edelleen ostaa kiinalaisia farkkuja ja korealaisia autoja. Farkkuteollisuus ehti jo loppua, joten sitä ei enää voitu pelastaa, mutta autoteollisuuteen ehdittiin sentään viime tipassa puhaltaa Aasiasta lainattua rahaa - ja näin oli autoteollisuuden työntekijöilläkin varaa kulkea kiinalaisissa farkuissa, syödä riisiä ja ostella aasialaisia autoja.

Näppärä esimerkki, mutta miten tuon sitten pitäisi mielestäsi mennä?

Rajat kiinni ja kaikki yhdysvaltain sisällä ostavat maailman tappiin ämerikan joen kasvattamasta puuvillasta kotimaassa tehtyjä farkkuja?

Ja sama linja kaikkeen muuhun?

Miten silloin käy vaikkapa Suomessa tuolle vaateellesi siitä, että kansantalouden pitäisi myös tuottaa? Mihinkäs niitä jäänmurtajia, angry birdejä, kämmyköitä ja voivuoria myyt kun markkina-alue sulaa rajojen sulkeutumisen myötä reiluun viiteen miljoonaan suomalaiseen?

Minusta tuossa esimerkissäsi ongelma ei ole vapaa kilpailu vaan protektiomismi ja sen ylläpidosta aiheutuvat rahoitusongelmat.

Olemme täsmälleen samaa mieltä siitä, että aina halvimman valitseminen ei ole järkevää, ei yksittäiselle kuluttajalle eikä valtakunnalle. Tästä huolimatta on mielestäni anteeksiantamatonta kyvyttömyyttä ja velttoutta jos suomalainen yritys ei pysty tuottamaan suomalaisille kuluttajille hyödykkeitä joita suomalainen kuluttaja ostaessaan ja käyttäessään kokee saavansa vastinetta rahoilleen. Näissä tilanteissa ei ole mielestäni tarvetta kokea maanpetturuutta tai huonoa omatuntoa, tuote/palvelu ostetaan mistä se saadaan tarvetta vastaavana.
-Tazio

Kysymys on tietenkin siitä, että jotain pitäisi tuottaa itsekin. Teoriassahan juttu menee näin: amerikkalaisella on 100 $. Se riittää yhteen autoon (50 $), vaatteisiin (25 $) ja ruokaan (25 $).

Kiinalaiset housut saa 10 $:lla. Siirrytään ostamaan niitä. Säästöön jää 15$. Brasiliasta saa ruokaa 10 $:lla ja kiinasta autoja 25: $lla. Michigan University of Welfare economics laskee, että olemme säästäneet joa 55$:a. Tuolla säästöllä voimme ostaa lisää ruokaa, vaatteita ja autoja ja silti jäärahaa vielä johonkin ihan uuteen, kännyköihin.

Kansa tietysti lihoo ja jätevuoret kasvavat, mutta niin kauan taloudella pyyhkii vielä hyvin, kun niitä kännyköitä edes tehdään. Ja jos niitä oikein hyvin tehdään, hinnat pysyvät ja vienti vetää, niin voi olla, että esimerkkihenkilömme menee töihin kännykkätehtaaseen ja tienaakin jo 110 $. Mutta sinä päivänä, kun se kännykkäkin tehdään Kiinassa, käykin niin, että kansantalous ei itse tuota enää mitään, se vain kuluttaa.

Kävi kuin perheen isälle, joka ennen maksoi pojalle ruohonleikkuusta 20 $ ja tytölle imuroinnista 20 $. Vaan naapuriin muutti kiinalaisperhe, jonka lapset suostuivat tulemaan töihin 15 $:lla. Nyt perheen isä maksaa naapurin lapsille yhteensä 30 $ - ja säästää. Mutta omien lasten rahan tarve ei ole huvennut. Heille pitää maksaa viikkorahaa ainakin se 30 $. Isän kustannukset kasvoivat 20 $, mutta onneksi naapurin kiinalaislapset lupasivat lainata tämän summan edullisella 5 %:n korolla.

Ns. suhteellisen edun periaatteen mukaan Kiinalaistenkaan ei kannattaisi tehdä kaikkea ja amerikkalaisten jättää tekemättä, vaan kiinalaisten kannattaisi tehdä sitä, missä heidän tehokkuuseronsa on kaikkein suurin ja amerikkalaisten tehdä sitten jotain muuta.

Esim. Amerikka pystyisi tuottamaan joko 10 autoa tai vaihtoehtoisesti 100 kännykkää. Koska he tarvitsevat molempia, he tuottavat 5 autoa ja 50 kännykkää.

Kiina pystyisi tuottamaan joko 12 autoa tai 200 kännykkää eli on siis tehokkaampi molemmissa. Nyt se tuottaa molempia: 3 autoa ja 150 kännykkää. Kiinalla on Absoluuttinen etu molempien hyödykkeiden tuotannossa, mutta suhteellinen etu kännyköiden tuotannossa.

Yhteensä nämä maat ovat siis tuottaneet 8 autoa ja 200 kännykkää. Maat päättävät ryhtyä työnjakoon suhteellisen edun periaatteiden mukaisesti. Amerikkalaiset keskittyvät kokonaan autojen tekoon, koska heillä on siinä suhteellinen etu. Kiinalaiset tekevät vain kännyköitä, vaikka heillä olisi autoissakin absoluuttinen etu.

Kas. Nyt USA tuottaa 10 autoa ja Kiina 200 kännykkää. Yhteensä tuottavuus on parantunut kahden auton verran. USA voi nyt ostaa Kiinalta 50 kännykkää 4 autolla, kun protektionismin oloissa 50 kännykkää maksoi vielä 5 autoa. Säästynyt yksi auto jää USA:han, jossa siis varallisuus lisääntyi.

Kiinalaisten taas kannattaa myydä amerikkalaisille 50 kännykkää 4 autoa vastaan, koska kotimarkkinoila 50 kännykällä sai vain 3 autoa. Kiinassakin varallisuus lisääntyi yhdellä autolla.

Olemme siis yhtä mieltä siitä, että globaali talous hyödyttää meitä kaikkia. Mutta...
Kiinalaiset eivät keskitykään kännykkäbisnekseen, vaan tekevät sen lisäksi myös autoja. USA ei tee enää juuri muuta kuin aseita ja niitä se ei myy Kiinalle, koska kiina on potentiaalinen vihollismaa.

Jonkun palstalaisen jälkikirjoituksessa lukee jotain tämän tapaista: teorian ja käytännön ero on se, että teoria ei toimi käytännössä. Niinpä USA ottaa jatkuvasti syömävelkaa voidakseen pitää yllä elintasoa, johon sillä ei oikeastaan olisi varaa.

Ja sama muuten pätee Suomeenkin. Ja Kreikkaan. Velkaa voi ottaa investointeja varten ja huonoina aikoina, jos parempia on luvassa, mutta jos kansantalous tai perhe ottaa kokoajan velkaa jokapäiväiseen kulutukseen, ollaan matkalla helvettiin, mutta ykkösluokassa. Sinne kai ne kiinalaisetkin taitavat olla matkalla, mutta koska tulevat resiinalla, eivät ehdi niin nopeasti.