Re: Ratapäivät 2020
Lähetetty: 07 Syys 2020, 23:06
Kiitos ja anteeksi.
Oma agenda oli CS4:ssa jahdata 1:30 alitusta, ajaa aggressivisemmin, vaihtaa nopeammin ja muut tiedot.
Pari nopeaa kierrosta kerkesin sitä treenatakin. Ensimmäinen kellotettu treeniveto oli 1:30:7 mutta sitten
pääsuoran jarrussa ei pienempi pykälä suostunut menemään pesään, joten historiani ensimmäinen kaideihottuma
oli tosiasia..
Kaksi kertaa on tullut jo tehtyä piruetteja tornin mutkassa aiempina vuosina mutta "ei kahta ilman kolmatta" /
"kolmas kerta toden sanoo" + muut kansanviisaudet.
Sain autoa sen verran taipumaan mutkaan että vain vasen etukulma otti törmäyksen vastaan, gepsin mukaan
50-60km/h vauhdeista. Incamista katselin mällin ja itse jarrupaikka oli ihan ns. nappi mutta sitten oudosti
en saa pykälää silmään ja jarrulla seisten ja rattia kaksin käsin kääntäen kumpareen yli valliin. Voi olla että
yritin liian nopeasti jarrulle menon jälkeen repiä pienempää silmään eikä huolinut. Mitään rääkäisyä ei laatikosta
kuitenkaan kuulunut. Muistan vain "oudon tunteen" vaihdemissin sattuessa ja sitten sekunti ennen mälliä
ajatuksen "vittu menit sitten rikkomaan auton".
Ihme kyllä ripustukset eivät ottaneet ainakaan havaittavasti siipeensä, eikä ohjaus puolla mitenkään, joten auto oli
ihan ..ööö...ajokunnossa. Eli ajoin auton Hämeenlinnasta suoraan Klaukkalan talvehtimistalliin. Ihmetellään
sitä sitten tarkemmin joskus keväämmällä.
Kiitokset giilsille huolenpidosta ja varikolta sairaalaan ja takaisin kuskaamisesta. Vähän kylkeä löin penkkin mutta röntgenissä
ei mitään murtumia havaittu. Hyvä että tuli tarkistettua. Lääkärin kanssa katsottiin Monzan skaban lähtö kännykästä
ennen tutkimuksia.
Oma agenda oli CS4:ssa jahdata 1:30 alitusta, ajaa aggressivisemmin, vaihtaa nopeammin ja muut tiedot.
Pari nopeaa kierrosta kerkesin sitä treenatakin. Ensimmäinen kellotettu treeniveto oli 1:30:7 mutta sitten
pääsuoran jarrussa ei pienempi pykälä suostunut menemään pesään, joten historiani ensimmäinen kaideihottuma
oli tosiasia..
Kaksi kertaa on tullut jo tehtyä piruetteja tornin mutkassa aiempina vuosina mutta "ei kahta ilman kolmatta" /
"kolmas kerta toden sanoo" + muut kansanviisaudet.
Sain autoa sen verran taipumaan mutkaan että vain vasen etukulma otti törmäyksen vastaan, gepsin mukaan
50-60km/h vauhdeista. Incamista katselin mällin ja itse jarrupaikka oli ihan ns. nappi mutta sitten oudosti
en saa pykälää silmään ja jarrulla seisten ja rattia kaksin käsin kääntäen kumpareen yli valliin. Voi olla että
yritin liian nopeasti jarrulle menon jälkeen repiä pienempää silmään eikä huolinut. Mitään rääkäisyä ei laatikosta
kuitenkaan kuulunut. Muistan vain "oudon tunteen" vaihdemissin sattuessa ja sitten sekunti ennen mälliä
ajatuksen "vittu menit sitten rikkomaan auton".
Ihme kyllä ripustukset eivät ottaneet ainakaan havaittavasti siipeensä, eikä ohjaus puolla mitenkään, joten auto oli
ihan ..ööö...ajokunnossa. Eli ajoin auton Hämeenlinnasta suoraan Klaukkalan talvehtimistalliin. Ihmetellään
sitä sitten tarkemmin joskus keväämmällä.
Kiitokset giilsille huolenpidosta ja varikolta sairaalaan ja takaisin kuskaamisesta. Vähän kylkeä löin penkkin mutta röntgenissä
ei mitään murtumia havaittu. Hyvä että tuli tarkistettua. Lääkärin kanssa katsottiin Monzan skaban lähtö kännykästä
ennen tutkimuksia.