75 TS:n sytytys

[Epezi]

Kertokaas joku viisaampi kuinka 75TS:n sytkäjärjestelmä on oikein rakennettu. Koitin testata molemmat sytkät 164:sen kanssa opitulla tavalla, eli irroittamalla vuorotellen kummankin sytytyspuolan liittimen. Nokka-akselin päässä olevalla sytkällä auto toimii normaalisti, mutta lohkossa olevalla ei edes yritä.

Kuvittelin jo että jokin on rikki, mutta puolan, tulpat, jakajan ja johdot tarkistettuani en enään uskokaan että siinä olisi vikaa.

gtvaj:n kanssa juteltua selvisi että näin se taitaa toimia, mutta nyt kiinnostaa että miksi?

Samoin kiinnostaa että minkälaisia jakajia näissä on käytetty, omassani on nokka-akselin päässä pyörijä joka tulee akselin kanssa, kun taas lohkossa on akseli jakajassa johon pyörijä painetaan. gtvaj:lla taas oli molemmat tuota jälkimmäistä mallia, eli sitä perinteisempää. Varaosaliikkeessä kirja tarjosi TS:ään taas kahta kappaletta akselin kanssa olevaa pyörijää.

[gtvaj]

Sama juttu, kiinnostaisi itseänikin ja samat havainnot. Jakajalla joka on kannessa ja omaa sytkän säädön, auto käy yksikseen, mutta sillä apu jakajalla ei käy pelkästään.
Mun jakajiin ei käynyt kumpikaan varaosaluetteloiden tarjoamat pyörijät, ei se akselillinen eikä se perus versiokaan. Piti ottaa 9000 saabin pyörijä, jossa jakajan akselin koko oli oikea

no odotellaan taas viisaita ratkasuja !?

[Rane]

No en ole viisaampi, mutta kai tätä täytyy vähän hämmentää omilla kokemuksilla vuosien takaa.
Omassa 75 TSssä oli siinä nokka-akselin päässä olevassa jakajassa pyörijä sulanut muodottomaksi möykyksi, olipa pikkunen projekti saada se irti akselia vahingoittamatta. Syynä oli ilmeisesti yhdessä tulpanjohdossa vähän reippaammin vastusta, en kyllä lukemaa enää muista, mutta ei tuo ilmiö ehjällä johdolla enää toistunut.
Auto kuitenkin toimi lohkossa olevalla jakajalla kokolailla normaalin oloisesti, ainoa mistä huomasi jotain olevan pielessä, oli aavistuksenomainen siis hyvin lievä nykiminen tasakaasulla ajettaessa.
Tais tosiaan olla silleen että alunperin siinä pyörijän mukana tuli oletuksena myös se akseli, mutta kun hyödynsi sen vanhan akselin niin siihen sopii tuo ysitonnisen Scanian pyörijä kuten gtvaj kertoikin.

[alfa 156 v6]

Mulla oli sama homma, ei käynyt pelkällä lohkon jakajalla ollenkaan.

En käsittänytkään että se voisi olla ominaisuus vaan säädin sätkimään samaan tahtiin nokka-jakajan kanssa. Lakkasi paukuttamasta putkeen moottorijarrutuksella ja jotenkin vetikin paremmin. Oletin kädettömän asentajan livauttaneen jossain vaiheessa piuhat väärin muttei välttämättä sitten ollutkaan siitä kyse??

[palkus]

eikös tuossa iske nuo toiset tulpat pakotahdin päätteeksi, voin kyllä nähdä untakin

[Tiige]

Vahvasti olen ollut siinä uskossa että 8 venttiilinen TS kuuluisi sytyttää samaan aikaan. Tätä tukee myös tulppien sijoitus palotilojen reunoille. Itsellä kyllä käy ja kulkee kummalla tahansa jakajalla. Meno on vaan varsin munatonta yhdellä jakajalla. Sama homma oli aikoinaan 164TS:n kanssa (sama kone).

[gtvaj]

joo, tuo 164 todettiin Epezinkin kanssa käyvän yhdellä, itsellä olikin juuri siitä esimerkki. Siinähän on jakajat molemmat kannessa...muutoinhan kansi on sama, lohko eri ja ö-pohja ym kilkeet.
Mutta siihen 75 käyntiin vielä. Mulla ei lähde käyntiin lohkon jakajalla ja taisin tossa jo aiemminkin höpötellä että Korjaamo käsikirjoista löytyi mielenkiintoinen juttu !!!
Eli kirjojen kuvissa oli kaksi versiota jakajien tulppa järjestyksessä, ylä jakaja oli merkattu normisti 1342 kun taas alajakaja kuten se pyörisi väärin päin eli 1243, tai siis 1342 mutta vastapäivään. No kumminkin, myötäseenhän ne molemmat pyörii. Mielenkiintoista vaan laitella noi karvat väärään järjestykseen kuten manuaali sanoo....toinen toiseen ja toinen toiseen

edit. niin ja samaan aikaan ne munkin mielestäni sytyttelee, tosin mielipiteellä ei ole mitään virkaa jos ei ole faktaa tarjolla. Taidanpa lueskella korjaamokirjan illalla....

[Tiige]

Olisko siinä manuaalissa mennyt 164 ja 75 sekaisin. 164:ssähän täytyy toisessa jakajassa olla piuhat eri järjestyksessä. Se kun pyörii vastapäivään jakajan kannesta katsottuna.

[Satakuusnelonen]

Dabei ist die zündreihenfolge 1-3-4-2 zu berücksichtigen.

Noin sanoo mun korjausopas. En siitä paljoa ymmärrä, mutta ainakin sen ettei kirjassa muista järjestyksistä puhuta, paitsi V6sen.

[gtvaj]

ne oli kahdessa eri kohtaa siellä, kaivelen "todisteet" kun löydä ja toisaalta ei mulla sen kanssa ongelmaa ollu, sen verran kumminkin viisari kellosta vielä tajuun että pyörivät samaan suuntaan

se oli kuva muodossa jossakin kaaviossa...

[OL]

Oma TS käy kummallakin jakajalla erikseen, eli tuolla perusteella voisin olettaa jossain olevan vikaa, jos ei käy kuin toisella yksinään. Tai sitten tuohon omaan on tehty jotain muutoksia. Itse kokeilin tuon laittamalla irtotulpan suoraan puolan jatkoksi. Vähän ehkä veti huonommin kun oli vain neljä kynttilää käytössä.

[Epezi]

Vai niin, täytyypä nyt tutustua tarkemmin siihen lohkon jakajaan. Kait siellä sitten jotain on pielessä. Pyörijäksi sinne oli laitettu 5k ohmin vastuksella oleva, kun taas toinen pyörijä oli yhden. Voihan se olla että kokonaisvastus kasvaa niin isoksi ettei jaksa sytyttää. Täytyy kokoilla 1k ohmin pyörijällä.

[PP]

Omassani oli toinen puola heikossa hapessa ja kävi siksi huonosti tyhjäkäyntiä toisella jakajalla. Nyt kun molemmat puolat ja tulpanjohdot on uudet ei käynnissä ole suurta havaittavaa eroa käytti sitten molempia jakajia tai kumpaa vaan yksikseen.

[gtvaj]

Omassani oli toinen puola heikossa hapessa ja kävi siksi huonosti tyhjäkäyntiä toisella jakajalla. Nyt kun molemmat puolat ja tulpanjohdot on uudet ei käynnissä ole suurta havaittavaa eroa käytti sitten molempia jakajia tai kumpaa vaan yksikseen.

Tämähän johtaa lisätutkimuksiin omassakin tallissa....

[Epezi]

Vaihdoin pyörijäksi 1kohmin pyörijän, kyllä se jotain vaikutti, nyt sentään vähän yritti startatessa, ei kuitenkaan käyntiin lähtenyt. Koitin myös käydessä irroittaa nokka-akselin päässä olevan jakajan puolanjohdot, mutta siihenhän se sammu.

[kterkkila]

Molemmat sytkät sytyttävät samaan aikaan ja boksi ohjaa niitä samalla karvalla. Auton pitää käydä samalla lailla molemmilla jakajilla, tai jotain on pielessä. Ensitöikseen kannattaa varmistaa, että onhan tulppien järjestys molemmissa sama, eli että molemmissa samaan aikaan menossa kipinä ykköseen jne.. Jos toinen on 180 astetta pielessä, niin ei ole paljoa iloa siitä sytkästä.

[palkus]

Vahvasti olen ollut siinä uskossa että 8 venttiilinen TS kuuluisi sytyttää samaan aikaan. Tätä tukee myös tulppien sijoitus palotilojen reunoille

jep, unessa olin ja syvässä, 16v ts tyhjäänlyötikipinäpainajisia näin. Jos kerran jakajien johtojärjestys on oikein ja puola sun muut on ehjiä niin voihan se motronic olla paskana vaikkakin aika harvinaista taitaa olla.

[kterkkila]

Tuolla samalla karvalla tarkoitin että tosiaan boksi ohjaa molempia puolia samalla liittimen pinnillä. Jos toiselle puolalle menevä johto on poikki, niin se on ainut mahdollisuus ohjauksen puuttumiselle vain toiselta puolalta. Ne liittimethän on niin lähellä toisiaan että onnistunee vaihtaa päikseen puolien välillä asian varmistamiseksi. Jos vaihtaa puolanjohdot puolalta toiselle, niin sitten tulee testattua kipinävahvistin ja puola siinä samalla.

[Epezi]

Puolan johdot on vaihdettu päikseen, jolloin todettu ehjäksi. Täytyy varmaan enshätään vielä tarkistaa jakajan kansi, ja sytkäjärjestys.

[Gasolina]

Onko mahdollista, että jakaja olisi vain käännetty "pieleen"?? Edelliset säätäjät ei välttämättä ole hoksanneet, että ennakko ei muutu jakajaa kääntämällä..

[palkus]

^tuota piti ehdottaa.

Tuolla samalla karvalla tarkoitin että tosiaan boksi ohjaa molempia puolia samalla liittimen pinnillä. Jos toiselle puolalle menevä johto on poikki, niin se on ainut mahdollisuus ohjauksen puuttumiselle vain toiselta puolalta

-selittelyä- niin niin samalta karvalta -selittelyä-
eikös noissa tulpissa per pytty ole kuitenkin ihan pieni aikaero, onko se hoidettu pyörijöiden vastuserolla?

[kterkkila]

Ei mitään aikaeroa tai vastuseroa.

[palkus]

eli tämä on jauhantaa skeidan?
The two sparks on the 8V Alfa Twin Spark engines do not fire at exactly the same time (true at least of the 75 which uses traditional ignition coils with king leads and distributors).

[kterkkila]

Joo, täyttä paskaa.

[Epezi]

Onko mahdollista, että jakaja olisi vain käännetty "pieleen"

Saako tuota lohkon jakajaa käännettyä? Kiinnityspultit näyttäisi ainakin ihan kiinteiltä. Kannen pystyy tietenkin laittamaan 180 astetta väärin.

[Alfistipohjoosesta]

Itsellä hakkasi lähetyssaarnaaja akseliinsa. Eli kipinä katosi siinä vaiheesssa. Jaksoi kuitenkin heittää kipinää tuolla tulppa ulkona testillä. Huomasin että puolan johto jaksoi heittää kunnon kipinää mutta tulpan päässä se olikin jo tosi heikko. Ja pytyssä ei sitten jaksanut seosta sytyttää.

[Gasolina]

Onko mahdollista, että jakaja olisi vain käännetty "pieleen"

Saako tuota lohkon jakajaa käännettyä? Kiinnityspultit näyttäisi ainakin ihan kiinteiltä. Kannen pystyy tietenkin laittamaan 180 astetta väärin.

Kyllä siellä täytyy hiukan säätövaraa olla, veto tulee kuitenkin öljypumpun akselilta, joka puolestaan vetää hammasvälityksellä kampiakselilta eli ei alkuunkaan tarkka välitys. Niin ja se lohkon jakajakin voi olla 180 astetta pielessä.

[gtvaj]

No nyt on faktaa siitä väärästä kuvasta tarjolla !!

Elikkä 75 ts manuaalista löytyy tälläinen sivu




ja sitten se taktinen kohta suurennettuna ja kyllä mun silmillä tuo toinen on myötäpäivään ja toinen on vastapäivään, vaikkakin toki 1,3,4,2 on oikea järjestys. Oliskohan tuo sivu eksynyt 164 manuskasta suoraan tuohon 75 manuaaliin.
Aina ei siis kannata luottaa valmistajan faktoihinkaan jos oma järki alkaa kovin haraamaan vastaan

[JTN]

Tuolla samalla karvalla tarkoitin että tosiaan boksi ohjaa molempia puolia samalla liittimen pinnillä.

Motronic ML4.1 Twin Spark -sähkökuvan mukaan ei ohjata samalla pinnillä - toisen puolan ohjaus on pinnissä 1 (kuten myös L-Jetronic V6:n puolan) ja toisen ojaus on pinnissä 19 (esim. V6:ssa pinni on käyttämättä eli N.C. eli Not Connected).

Sama näkyy myös ylläolevassa sähkökuvassa.
HUOM!! Minulla olevassa kuvassa ohjaussignaalit tulee puolan päässä pinniin 4, mutta ylläolevassa kuvassa ilmeisesti pinniin 2.

Puolien välillä on johdin (ehkä pinni 1 - kuitenkin sama pinni molemmissa liittimissä), joka jatkaa matkaa toiselta puolalta johonkin maadoituspisteeseen.

Ja kolmannesta pinnistä menee johtimet jollekin releelle.


ECU voi siis ohjata kumpaakin puolaa/sytytystä itsenäisesti - riippuu tietysti mitä "kartaan" on määritelty.

Auton pitää käydä samalla lailla molemmilla jakajilla

Sähkökuvien perusteella ainakin 75 tessun pitäisi siis käydä yhdellä jakajalla ja kummalla vaan.
Muista 8 venttiili tessuista (jakajat kannen molemmissa päissä) ei mitään kokemusta.

[kterkkila]

Minulla on sellainen muistikuva, että vaikka boksista tullaan ulos kahden pinnin kautta, niin molemmat ovat kiinni boksin sisällä samassa transistorissa ja että piuhat menevät johtosarjassa yhteen, haarautuen taas puolille. Siitä nyt kuitenkin alkaa olla 10 vuotta kun näiden boksien kanssa enemmän temuttiin, joten onhan se mahdollista että muistan väärinkin.

[JTN]

Minulla on sellainen muistikuva, että vaikka boksista tullaan ulos kahden pinnin kautta, niin molemmat ovat kiinni boksin sisällä samassa transistorissa...

Ajankohdan (suunniteltu 80-luvun puolenvälin kieppeillä) huomioon ottaen uskottavaa ja todennäköistä.
Itselläni ei ole boxin lohkokaaviota tai sähkökuvia eikä ole varaosa-boxia jonka voisi avata - ainokainen kun on kiinni autossa.

Mutta eikös tuohon jää teoriassa kuitenkin "pelivaraa" mekaanisella puolella, sillä korjaamokirjan mukaan pyörijän/jakajarungon säätöalue on 12 astetta.
Siis jos ekan jakajan pyörijän säätää "0 astetta" (puolessa välissä 12 asteen aluetta) ja toisen jakajan suhteessa ekaan "-6 astetetta" (12 asteen alueen alkuun), niin "sytytys-gäppiä" tulisi vajaat kuusi astetta?

Vai laahaako pöyrijä kannen kontaktia koko tuon 12 asteen alueen (jolloin em. teoria "menee metsään")?

[ristojärvelä]

Jakaja ei osallistu kipinän ajoittamiseen. Jakajissa on säätövara sen vuoksi, että pyörijä saadaan kohdistettua oikein virranjakajan kannen nastaan nähden sytyshetkellä. Jos säätöohjeesta poiketaan, pyörijä ei kohtaa nastaa optimaalisella tavalla kipinän välittämiseksi sytystulpalle. Ajoitusta sinänsä ei voi muuttaa jakajaa kääntämällä.

[ristojärvelä]

Jakaja ei osallistu kipinän ajoittamiseen. Jakajissa on säätövara sen vuoksi, että pyörijä saadaan kohdistettua oikein virranjakajan kannen nastaan nähden sytyshetkellä. Jos säätöohjeesta poiketaan, pyörijä ei kohtaa nastaa optimaalisella tavalla kipinän välittämiseksi sytystulpalle. Ajoitusta sinänsä ei voi muuttaa jakajaa kääntämällä.

[JTN]

Jakajissa on säätövara sen vuoksi, että pyörijä saadaan kohdistettua oikein virranjakajan kannen nastaan nähden sytyshetkellä.

Juurikin näin - jotenkin taas lähdin ajattelemaan asiaa "nurin kurisesti".

Jos sytytykseen haluttaisiin eroa, niin puolat pitäisi liipaista eri hetkinä.

Ja olen antanut itselleni ymmärtää, että TS:n idea on juurikin sytyttää seos samalla hetkellä kahdesta eri kohdasta eli kipinä tulee molempiin tulppiin samalla hetkellä.

[kterkkila]

Ja olen antanut itselleni ymmärtää, että TS:n idea on juurikin sytyttää seos samalla hetkellä kahdesta eri kohdasta eli kipinä tulee molempiin tulppiin samalla hetkellä.

Juuri näin. Palotilassa etenee kaksi liekkirintamaa, jotka ehtivät joka paikkaan lyhyemmässä ajassa kuin yhdellä tulpalla.

Yhden tulpan kanssa jos venttiilit halutaan keskelle, tulppa on pakko laittaa sivuun, eli toiselle puolelle on pitkähkö matka. Jos laitetaan tulppa keskelle, niin sitten venttiilit ovat sivummalla, eikä tule välttämättä ihan hyvä siitäkään.

[Alfistipohjoosesta]

Kumpikin tulppa osallistuu sytytykseen. Kuten muissakin TS:ssä. Toki jakajattomissa on ns.hukkakipinä mutta ei se mitään sytytä. On vain järjestelmän yksinkertaistamiseksi. Eli palotapahtuman jälkeen palokaasuissa ei ole mitään mitä voisi kipinällä sytyttää tai vähentää. Ollaan todella kaukana syttymisrajoista. Onneksi.