Tyhmiä kysymyksiä 75:sta

[rautu]

Onko jokin tietty paikka Tampereen seudulla, missä kannattaa käydä säätämässä pakokaasupäästöjä 75ts mallin Alfaan?

[Hepa]

^Hatanpäällä Pakokaasuanalyysi Saranko. Eipä tuossa oikein muuta säädettävää ole kuin tyhjäkäyntieos. Osaavat säätää ja saat lapun mukaan.

Onko katalysaattorimalli vai ilman?

http://www.pakokaasuanalyysi.fi/

[rautu]

Juu on katalysaattori malli ja pari vuotta sitten vaihdettu katti.

[Jarno]

Olikos niin, että käsijarru vaikuttaa vain sisempään palaan? Ei tuntuisi kummassakaan satulassa ulompi mäntä liikkuvan kun käsijarrun vipua vääntää.

Vasemman satulan ulompi säätöruuvi on sekin jumissa (yhtä puuta lukitusmutterin kanssa). Sen kuitenkin saanee säädettyä kohdalleen.

[Satakuusnelonen]

Joo, sisemmän vain kuuluukin liikkua käsijarrua käytettäessä. Minulla tuo toimii ja pitää muuten hyvin, mutta apparin puoleinen satula jää käsijarrun vapautettua lukkoon. Jarru aukeaa heti jos vähän kolauttaa satulan reunaan, mistähän johtuu?

[Jalamari]

jarrupala/t kanittaa kiinni?

[Hepa]

Juu on katalysaattori malli ja pari vuotta sitten vaihdettu katti.

Kannattaa käydä tuolla näyttämässä. Halvempi kuin konttorilla ja ei mene ajokieltoon jos ei läpäise. Saattavat sada säädettyä kohdalleen paastöt.

[Tuomas K]

Onko kattimallissa jotain säätöjä?

[Hepa]

^Ei hajua. Normimallissa säätivät joskus minulle tyhjäkäyntiseosta ruuvista. Onko katillisessa tuotakaan?

[Tuomas K]

Lambdallahan sen pitäisi säätyä, eli ei sitä normaalisti pitäisi olla tarvetta säätää. Kuvittelisin siis siinä olevan jotain oikeaa vikaa eikä vain säädön tarvetta.

[Hepa]

^Kyllähän se jos päästöt on korkealla kertoo viasta.

Ensimmäiseksi kannattaa tarkastaa että pakoputki ei vuoda. Jos putki vuotaa voi päästöt olla ihan mitä sattuu kun sekoittaa lambdasäädön.

[rautu]

Juu täytyy tutkia enemmän, jos vaikka lambda anturi on tullut tiensäpäähän. Siihen ei ole koskettu mun aikana. En tiedä sitäkään onko se joskus autoon vaihdettu ja jos on niin siitä on aika monia vuosia. Pakoputki ei vuoda ennen lambdaa yhtään, mutta pieni tuhina on takaakselin lähellä liitoksessa.

[Hepa]

^Kandee tukkia se tuhnu pakoputkipastalla ja käydä koittamassa. Voi sotkea päästöt vaikka vuotaisikin vasta lambdan ja katin jälkeen.

[legza]

Varmaan perinteisin vika päästöissä moottoreissa missä on jakajallinen sytkä, on juuri virranjakajan kansi ja pyörijä. Kandee katsoa heti ensimmäisenä kuinka paljon hapettuneet/kuluneet. Ei välttämättä tunne ajossa tai käynnissä mitenkään, mutta päästöihin vaikuttaa paljon. Toki muuten sitten vaan perinteisesti vikaa etsimään ja ilmiselvät viat kuntoon eka.

Lambdallinen 75 V6 ei tarvi lambdaa ollenkaan, jotta menee päästöistä läpi. TS:stä en tiedä, voisi joskus piruuttaan koittaa. Toki rikkinäinen lambda varmaan vaikuttaa vaan huonontavasti päästöihin.

[rautu]

Nyt on 75 laitettu kuntoon ja saa taas ajella yli vuoden eteenpäin.

Vika oli lambda anturissa ja se vaihdettiin ja myös pakosarjan tiivisteet uusittiin, koska vanhat vuotivat vähäsen.

[rautu]

Tällainen kysymys olisi, että mikä on yleensä ollut 75 ts mallin punainen värikoodi?

Tiedän kyllä että on rosso 130, mutta saako sillä oikean sävyn ja mikä oli listojen värikoodi?

[Eero]

Tällainen kysymys olisi, että mikä on yleensä ollut 75 ts mallin punainen värikoodi?

Tiedän kyllä että on rosso 130, mutta saako sillä oikean sävyn ja mikä oli listojen värikoodi?

Punaista on 75:ssä ainakin kahta erilaista , joten kannattaa varmistaa ko.auton oikea sävy. Se löytynee takakontin kannesta.
Listojen värikoodi on mulla duunissa, voin tarkistaa sen huomenna.

[rautu]

Joo katsoin sieltä takakontin lapusta ja lukee vain rosso 130...

[Tiige]

No se 23 vuotta vanha alfa rosso on sävyltään varmasti aivan muuta kun missään lapussa lukee. Maalikauppaan vertailemaan läpysköihin.

[rautu]

No joku on jo jossain vaiheessa auton maalauttanut jälkeenpäin uusiksi jo.
Ettei se vielä niin paha ole, mutta kuitenkin.

[alfa 156 v6]

Tällainen kysymys olisi, että mikä on yleensä ollut 75 ts mallin punainen värikoodi?

Tiedän kyllä että on rosso 130, mutta saako sillä oikean sävyn ja mikä oli listojen värikoodi?

mun 75 oli Rosso 555, sellanenkin variantti aiheesta siis löytyy.

[gtvaj]

Vaikka ketjua on jo vaikka kuinka niin koitetaas etsiä ratkaisua näihin....

75 TS -90 kat versio, vakio kailta osiltaan ja kaikki käytännössä uutta mitä on autossa kiinni

-Käynti "huojuu" tai joku voisi sanoa että nykii vedossa, ei terävää nyppimistä mutta sellainen tunne vetää, ei vedä, vetää.
Ilmiö on lähes koko kierrosalueella saman oloinen, ei ilmene esim. 100 nopudessa tasakaasulla, mutta mäkeen tultaessa (kuormittaessa) alkaa. Mutta siis ei mikään raju mutta selkeästi huomattava.

-Jarrut tehottomat, kaikki siis vakiota ja uutta mutta jarrutusteho on heikko, kuivalla ei saa lukkoon ja poljinvoimaa saa olla hulluna. Leima arvot kuitenkin edessä 3,0/3,0 ja takana 1,3/1,5 (käkkäri 1,6/1,9) eli kelpaa sinne ihan ok.
Kuinka siis tehostin väsähtää ajan kanssa, mitä sille voi tehdä. Vai onko ongelma pääsylkyssä ?
Mikään ei vuoda, alipaine ok, takapalat säädetty ok ja kaikki liikkuu kuten pitää, tehot vaan hukassa (vai pitääkö hommata salikortti ja alkaa puntille )

[kterkkila]

Koitapa ottaa sieltä ruiskun boksin vierestä keltainen rele irti ja koita vieläkö meno huojuu. Sen releen poistaminen poistaa lambdan takaisinkytkennän ja menee siis 98 asetuksille.

[gtvaj]

Koitapa ottaa sieltä ruiskun boksin vierestä keltainen rele irti ja koita vieläkö meno huojuu. Sen releen poistaminen poistaa lambdan takaisinkytkennän ja menee siis 98 asetuksille.

Vaikuttaako jarruun vai käyntiin

Muistaakseni mulla on siellä asetus se 95 beziinille vai oliko siellä semmosta ollenkaan, no kuitenkin sen olemassa olo ja asetus on siis joskus katottu oletusarvoisesti "oikeaan".
Poistan ja katotaan kuinka silloin käy, ilmi oli muuten putsattu ja vaihdettukkin toisesta viime ajokaudella, näin muistelisin, sen vaikutus asiaan oli täysi nolla (tosin voi se toinenkin olla hajalla)

[Eero]

Tällainen kysymys olisi, että mikä on yleensä ollut 75 ts mallin punainen värikoodi?

Tiedän kyllä että on rosso 130, mutta saako sillä oikean sävyn ja mikä oli listojen värikoodi?

Punaista on 75:ssä ainakin kahta erilaista , joten kannattaa varmistaa ko.auton oikea sävy. Se löytynee takakontin kannesta.
Listojen värikoodi on mulla duunissa, voin tarkistaa sen huomenna.

Listojen harmaa sävy on grigio scuro metallic (c211).

[rautu]

Mun alfa teki samanlaista kun ajoi esim. Tasaista 100, eli vetää, ei vedä, vetää.
Nyt en ole huomannut oiretta, kun vaihtoi uuden lambdan. Mielestäni se poistui, kun olen ajanut tasaista vauhtia.
Mitä lujempaa ajais, niin sitä iloisemmin tuntuis kulkevan.

Kiitos Eero, väri koodista.

[Tiige]

Jarrut tehottomat, kaikki siis vakiota ja uutta mutta jarrutusteho on heikko, kuivalla ei saa lukkoon ja poljinvoimaa saa olla hulluna. Leima arvot kuitenkin edessä 3,0/3,0 ja takana 1,3/1,5 (käkkäri 1,6/1,9) eli kelpaa sinne ihan ok.
Kuinka siis tehostin väsähtää ajan kanssa, mitä sille voi tehdä. Vai onko ongelma pääsylkyssä ?
Mikään ei vuoda, alipaine ok, takapalat säädetty ok ja kaikki liikkuu kuten pitää, tehot vaan hukassa (vai pitääkö hommata salikortti ja alkaa puntille )

Mitäs kaikkea on vaihdettu? 75 jarrut vaativat paljon poljinvoimaa mennäkseen lukkoon, mutta toimiessaan sen kyllä tekevät. Itsellä aikoinaan kun uutta olivat pääsylinteri, kaikki palat, levyt ja takasatulat niin jarrut sai kyllä lukkoon. Radalla tuntuma meni silti kuralle parin kierroksen jälkeen. Pysähtyi silti tarpeeksi voimaa käyttämällä. Tuntuma oli vaan aivan kuraa vaikka oli hyvät nesteet.

[gtvaj]

Koitapa ottaa sieltä ruiskun boksin vierestä keltainen rele irti ja koita vieläkö meno huojuu. Sen releen poistaminen poistaa lambdan takaisinkytkennän ja menee siis 98 asetuksille.

Releen poisto näyttäisi auttavan tähän asiaan, tosin muistin sen vasta eilen ja kokemus on vain nyt aamulta, mutta tuntuma on että tämä oli ratkaisu asiaan.

Kiitos !!

[gtvaj]

Jarrut tehottomat, kaikki siis vakiota ja uutta mutta jarrutusteho on heikko, kuivalla ei saa lukkoon ja poljinvoimaa saa olla hulluna. Leima arvot kuitenkin edessä 3,0/3,0 ja takana 1,3/1,5 (käkkäri 1,6/1,9) eli kelpaa sinne ihan ok.
Kuinka siis tehostin väsähtää ajan kanssa, mitä sille voi tehdä. Vai onko ongelma pääsylkyssä ?
Mikään ei vuoda, alipaine ok, takapalat säädetty ok ja kaikki liikkuu kuten pitää, tehot vaan hukassa (vai pitääkö hommata salikortti ja alkaa puntille )

Mitäs kaikkea on vaihdettu? 75 jarrut vaativat paljon poljinvoimaa mennäkseen lukkoon, mutta toimiessaan sen kyllä tekevät. Itsellä aikoinaan kun uutta olivat pääsylinteri, kaikki palat, levyt ja takasatulat niin jarrut sai kyllä lukkoon. Radalla tuntuma meni silti kuralle parin kierroksen jälkeen. Pysähtyi silti tarpeeksi voimaa käyttämällä. Tuntuma oli vaan aivan kuraa vaikka oli hyvät nesteet.

Pääsylkky on vanha, kuten tehostinkin. Pääsylkyssä uudet tiivisteet, kovalla voimalla tulee siis dynoon nuo 3 lukemat mutta voimaa saa käyttää kyllä paljon. Autossa on siis tarkemmin uudet levyt, palat, satulat, putket, letkut, nesteet. Tosiaan pääsylkyssä uudet tiivisteet, eli kuin uusi, paineen säädin vanha (se tasapainon jakaja), tehostimelle ei ole tehty mitään, ehjä ?
Kuivalla en saa jarruja lukkoon, ei lihakset riitä

Tehoa kaipaisin siis lisää, jotta poljinvoimaa voisi vähentää, onko ideoita ??

[gtvaj]

Jousituksesta vielä !!

Takapään outo käytös ihmetyttää, onko sille jotakin tehtävissä. Miten muilla vaikuttaa takapään kuormaaminen jousitus tuntumaan, kääntääkö esim. oikealla takana oleva paino (vaikka mies takapenkillä) jousitusta niin että se vaikuttaa jo ratin asentoonkin. Tämä on outo ilmiö mutta vähän kokemuksia voisi laitella mitä siellä tapahtuu.
Jousitus on kokonaisuudessaan seuraavan lainen, kaiki puslat uutta, takana -30mm jouset, keltaiset konit joka nurkassa, edessä otettu pykälä alas tagoista, eli matala...
Sitä taka-akselin keskellä olevaa tankojen kiinnitystä, ei ole säädetty kuten manuaalissa sanotaan, eli n. 80kg kuormalla tiettyyn kulmaan. voiko tämä jo vaikuttaa asiaan ??

Jousitus käyttäytyy takana niin että oikea taka kulma niiaa helpommin kuin vasen, esim. tasaiselta korokkeelta alas mentäessä oikea kulman huomaa, vasenta ei, jos sinne kuormataan ukko painoksi, aiheuttaa se tunteen että kulma alhaalla ja tosiaankin vaikuttaa ohjaus geometriaan rattia kääntäen, kuin vasen kulma nousisi ylös.
Tämä ei varsinaisesti ole ongelma koska ajelen pääsääntöisesti yksikseni, mutta silloin harvoin kun on kuormaa, tämän kyllä huomaa heti.

Niin, kaikki on uutta ja esim. iskari testi takana molemmille lähes 90%

ideoita, vinkkejä omasta ym ym , kiitoos !

[Tuomas K]

Sitä taka-akselin keskellä olevaa tankojen kiinnitystä, ei ole säädetty kuten manuaalissa sanotaan, eli n. 80kg kuormalla tiettyyn kulmaan. voiko tämä jo vaikuttaa asiaan ??

Tuon merkitys on enemmän siinä että väärin tehtynä puslien elinikä jää lyhyeksi kun pusla on jatkuvasti kierteellä. Kyllähän se jännityksessä oleva pusla kampeaa niitä watt-tankojakin jonkun verran, mutta voiko vaikuttaa niin että käytös olisi toispuoleista, kuulostaa hiukan isolta pelkän puslan jännityksen vaikutukseksi.

Toisaalta jos sulla on siellä polyuretaanipuslat niin niiden kanssa tuolla ei ole merkitystä kun se puslan keskiholkki pääsee pyörimään puslan sisällä eikä se pusla jää jännitykselle.

[gtvaj]

Toisaalta jos sulla on siellä polyuretaanipuslat niin niiden kanssa tuolla ei ole merkitystä kun se puslan keskiholkki pääsee pyörimään puslan sisällä eikä se pusla jää jännitykselle.

Niin ei tullut kyllä tuo mieleen, sehän on vapaa pyörimään, siksi sitä en ole myöskään säätänyt. Eli ei se ainakaan voi vaikuttaa....

[Eero]

Mikähän tessua riivaa, kun startatessa tuppaa olemaan turhan pitkä vieteri? Etenkin pari tuntia seisottuaan saa sahata käyntiin 5-10 sekuntia.
Kun sitten viimein lähtee käymään, kone käy normaalisti. Ei pätki tai käy vajailla. Sytkäosat melko uutta kauttaaltaan, ainoastaan puolat ovat alkuperäiset. Tulpat näyttää olevan NGK BP6CS ja niillä sekä piuhoilla on ajettu noin 13tkm. Kannet ja pyörijät ovat silmämääräisesti ok kunnossa.

Toinen kysymys: onko jollakin joutilaana 105-sarjan caster-niveliä? Pitäisi vaihtaa piakkoin, koska nuo 75:n orkkiskumit on pehmoiset ja näytti toisen puolen lukitusprikka tms. pettäneen. Tanko pääsee liikkumaan 2-3cm. suuntaansa. Vinkit siitä, mistä nuo löytäisi pikapuoliin, ovat myös tervetulleita.

[Sape]

Toinen kysymys: onko jollakin joutilaana 105-sarjan caster-niveliä? Pitäisi vaihtaa piakkoin, koska nuo 75:n orkkiskumit on pehmoiset ja näytti toisen puolen lukitusprikka tms. pettäneen. Tanko pääsee liikkumaan 2-3cm. suuntaansa. Vinkit siitä, mistä nuo löytäisi pikapuoliin, ovat myös tervetulleita.

EBSparesilta ainakin saa noita niveliä ja asennus sarjan.

[Eero]

Toinen kysymys: onko jollakin joutilaana 105-sarjan caster-niveliä? Pitäisi vaihtaa piakkoin, koska nuo 75:n orkkiskumit on pehmoiset ja näytti toisen puolen lukitusprikka tms. pettäneen. Tanko pääsee liikkumaan 2-3cm. suuntaansa. Vinkit siitä, mistä nuo löytäisi pikapuoliin, ovat myös tervetulleita.

EBSparesilta ainakin saa noita niveliä ja asennus sarjan.

Kiitti vinkistä. Nivelet löytyikin yllättävän läheltä ja ovat jo takapenkillä odottamassa asennusta

[Werneri]

Mikähän tessua riivaa, kun startatessa tuppaa olemaan turhan pitkä vieteri? Etenkin pari tuntia seisottuaan saa sahata käyntiin 5-10 sekuntia.
Kun sitten viimein lähtee käymään, kone käy normaalisti. Ei pätki tai käy vajailla. Sytkäosat melko uutta kauttaaltaan, ainoastaan puolat ovat alkuperäiset. Tulpat näyttää olevan NGK BP6CS ja niillä sekä piuhoilla on ajettu noin 13tkm. Kannet ja pyörijät ovat silmämääräisesti ok kunnossa.

Toinen kysymys: onko jollakin joutilaana 105-sarjan caster-niveliä? Pitäisi vaihtaa piakkoin, koska nuo 75:n orkkiskumit on pehmoiset ja näytti toisen puolen lukitusprikka tms. pettäneen. Tanko pääsee liikkumaan 2-3cm. suuntaansa. Vinkit siitä, mistä nuo löytäisi pikapuoliin, ovat myös tervetulleita.

Pitkä vieteri saattaisi johtua hiukan vuotavista ruiskusuuttimista. Aikoinaan minulla teki juuri tuota, kylmänä ja kuumana käyntiin helpolla, mutta 1-2 tuntia seisottuaan niin bensaa sylintereissä sen verran, että sai sahata käyntiin.

[Albertolli]

Pitäisikös ajovalojen lasien olla jotenkin kiinni lyhdyn rungossa? Onneksi vilkku pitää lasia sen verran, ettei ole päässyt putoamaan. Ei nimittäin ollut mitenkään kiinni.
Loctiten tiivisteliimalla meinasin lyödä kasaan putsauksen jälkeen.
Ja uskaltaako heijastinpintoja putsata jollain? Melkoisesti on hiekkaa päässyt umpion sisään.

[Eero]

Pitäisikös ajovalojen lasien olla jotenkin kiinni lyhdyn rungossa? Onneksi vilkku pitää lasia sen verran, ettei ole päässyt putoamaan. Ei nimittäin ollut mitenkään kiinni.
Loctiten tiivisteliimalla meinasin lyödä kasaan putsauksen jälkeen.
Ja uskaltaako heijastinpintoja putsata jollain? Melkoisesti on hiekkaa päässyt umpion sisään.

Umpion lasi pitäisi lukittua runkoon sellaisilla metalliklipseillä. Tässä kuvassa näkyy tuo klipsi:
Kokeile puhdistukseen varovasti paineilmaa ja vaikka laimeaa fairy-vettä.

[Albertolli]

Eipä ole klipsejä näissä paikallaan...
Kellään ylimääräisiä?

Kompura on särki, mutta kokeilen ilmaa pullosta.

[Tuomas K]

Muistaakseni alkuperäisissä Carellon umpioissa ei ole klipsejä vaan lasi on kiinni pelkällä liimalla.

[Albertolli]

Tuo onkin hyvä muistijälki. Carellot ovat, joten täytyy tarkistaa onko paikkoja klipseille.

[Albertolli]

Ei ollut jälkiäkään klipseistä, joten liimalla vedin kiinni. Nyt on hjyvä.
Seuraava kysymys: Onko kukaan irroittanut takalyhdyn "lasia" umpiosta?
Paikallaan on muuten ehjä lyhty, mutta siinä on reikä. Tallissa olisi lyhty, jossa on kiinnikkeet rikki ja muutenkin sökö sisäpuolelta, mutta ulkopinta olisi hyvä.
Äkkiseltään vaikuttaisi, että on liimalla kiinni ja saattaisi lähteä lämmittämällä?

[Jarno]

Millähän tuota etu-umpion lasia lähtisi irrottelemaan? Lämmittämällä?

[Jalamari]

Itte olen tavannut laittaa aina uuniin hetkeksi. Yli 100 asteiseen uuniin on hyvin kärsinyt laittaa valon kuin valon. Vinkkinä, että kannattaa antaa uunin lämmetä ensin kunnolla sammuttaa uuni ja vasta kun vastukset on hieman jäähtyneet niin laittaa valon uuniin. Nimikerkillä yhden valon sulattanut.

[ristojärvelä]

Miten 75:sen kattoluukun saa irroitettua, verhoilu irtoilee, pitäisi liimailla takaisin?

[gtvaj]

Miten 75:sen kattoluukun saa irroitettua, verhoilu irtoilee, pitäisi liimailla takaisin?

Kattoverhoilu ensin irti, sen jälkeen näkyy ne luukun kiskot. Ne ruuvaten irti niin että luukkua liikuttaa taakse, että saa kaikki ruuvit auki. Sen jälkeen luukku taka asennossa kiskoineen kaikkineen pois taka oven kautta.
Jotenkin noin se meni.
Vai pitiköhän se luukku ottaa ensi pois taka kautta, ennen kuin kiskot sai kokonaan pois. Joka tapauksessa taakse päin kuskaten sen saa pois kiskoiltaan.

[ristojärvelä]

Kiitos!

[Albertolli]

Onkos TC:n (1,6) ja TS:n vetareissa eroa?
Ja bonuskysymys: mahtaako 90:n 2,0i.e:stä löytyä lukkoa perästä ja jos vastaus on kyllä niin onko käypäinen 75:een?

[Tuomas K]

Onkos TC:n (1,6) ja TS:n vetareissa eroa?

Tietääkseni 75:ssä on vetareita vain kahta lajia, isoja ja pieniä. TS:ssä on pienet eli eiköhän ne ole ihan samat TC:ssä ja TS:ssä.

[Albertolli]

Hienoa. Kiitos!